Pedagoginen osaaminen

Pedagoginen osaaminen

Kykenet suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja. Ymmärrät oppimiselle asetettujen tavoitteiden, pedagogisen toiminnan ja arvioinnin välisen yhteyden vuorovaikutteisissa oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetuksen ja oppimisen tilanteissa kykenet toimimaan ja ajattelemaan luovasti ja innovatiivisesti ollen avoin uusille näkökulmille, keksimiselle ja kokeiluille sekä totutun haastamiselle. Osaat tunnistaa ja hyödyntää oppimista edistäviä vuorovaikutuksen ulottuvuuksia erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä. Ymmärrät oppimista edistävän vuorovaikutuksen sekä monimediaisten ja monipuolisten oppimisympäristöjen vaikutuksia ja osaat huomioida ne oppimisen ohjaamisessa. Osaat ohjata heterogeenisiä opetusryhmiä sekä osaat suunnitella ja toteuttaa oppimistilanteita siten, että ne vahvistavat oppilaiden osallisuutta ja kiinnittymistä oppimiseen ja kouluun. Lisäksi sinulla on opetus- ja oppimistilanteissa kertyvien kokemusten sekä niiden reflektoinnin ja taidon harjoittelun kautta rakentuvaa osaamista.

Pedagogista osaamistasi ja sen kehittymistä voit tarkastella mm. seuraavien kysymysten avulla:
  • Tunnetuki:
    • Miten havainnoin, tunnistan ja huomioin oppijoideni erilaisia tarpeita?
    • Miten edistän myönteisen ilmapiirin rakentumista?
  • Ryhmän ohjaaminen:
    • Miten ja mitä havainnoin opetusryhmästäni ja kuinka hyödynnän havaintojani pedagogisissa valinnoissani?
    • Millaisia havaintoja olen tehnyt ryhmän merkityksestä oppimiselle?
  • Oppimisen ohjaaminen:
    • Mikä rooli arvioinnilla on oppimisen ohjaamisessa?
    • Millaiset valmiudet minulla on ohjata ja tukea esteetöntä ja yksilöllistettyä oppimista?
    • Miten hyödynnän teoreettista tietoa oppimisprosessien suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa (vrt. pedagogisen sisältötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen)?
    • Mitkä ovat kehittämiskohteeni (esimerkiksi oppimisen ohjaamisessa, oppimisen esteellisyyden poistamisessa, yksilöllistämisessä, arvioinnissa, opetusmenetelmissä ja -työtavoissa jne.)?
  • Oppijan oppimiseen kiinnittyminen, toimijuus ja osallisuus:
    • Kuinka osallistan oppijani pedagogisen prosessin kaikkiin vaiheisiin?
    • Miten tuen oppijan kouluun kiinnittymistä?
Voit hyödyntää tarkastelussa pedagogiseen osaamisen arviointityökalua ja sen yhteydestä löytyviä lähteitä (lähdelista tullaan linkittämään tähän kevätlukukaudella 2022).

Lähteitä pedagogisen osaamisen tarkasteluun:
  • Aalto, E., Heikkilä, R.,Järvenoja, M., Kuosmanen, M., Lehtinen, A., Lerkkanen, M.-K., Luokomaa, S., Mononen, S., Mustonen, S., Nousiainen, T., Raittila, T.-L. & Saario, J. 2019. LUKILOKI – Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 10 (6). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2019/lukiloki-virtaa-ja-valineita-luku-ja-kirjoitustaidon-ohjaamiseen 

  • Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. 2019. Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi

  • Allen, J., Gregory, A., Mikami, A., Lun, J., Hamre, B, & Pianta. R. (2013) Observations of Effective Teacher–Student Interactions in Secondary School Classrooms: Predicting Student Achievement With the Classroom Assessment Scoring System—Secondary, School Psychology Review, 42, 76-98, DOI: 10.1080/02796015.2013.12087492
  • Cadima, J., Leal, T., & Burchinal, M. (2010). The quality of teacher–student interactions: Associations with first graders' academic and behavioral outcomes. Journal of School Psychology, 48(6), 457–482. https://doi.org/10.1016/j.jsp.2010.09.001
  • Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2005. Tutkiva oppiminen. Helsinki: WSOY (6.painos tai uudempi).
  • Hoikkala, T. & Paju, P. 2014. Apina pulpetissa: ysiluokan yhteisöllisyys. Nuorisotutkimusverkosto & Nuorisotutkimusseura. Helsinki: Gaudeamus.
  • Lerkkanen, M.-K. & Pakarinen, E. 2018. Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle.Teoksessa Salmela-Aro (toim.) Motivaatio ja oppiminen. .Jyväskylä: PS-kustannus, 128 -139. 
  • Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Otava.
  • Luostarinen, A. & Nieminen, J.H. 2019. Arvioinnin käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Metsäpelto, R-L., Poikkeus, A-M., Heikkilä, M., Heikkinen-Jokilahti, K., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M., & Warinowski, A. (2020, 21. helmikuuta). Conceptual framework of teaching quality: A Multidimensional Adapted Process Model of Teaching. doi: 10.31234/osf.io/52tcv. Verkossa: psyarxiv.com/52tcv
  • Nikkola, T. & Löppönen, P. 2013. Oivalluksia ryhmästä - Pintaa syvemmälle ryhmäilmiöihin. Saatavilla: https://opinkirjo.fi/wp-content/uploads/2018/12/oivalluksia_ryhmasta.pdf
  • ProKoulu hankkeen verkkosivut https://www.prokoulu.fi/
  • Nurmi, J. 2013. Motivaation merkitys oppimisessa. Kasvatus, 44, 548-554.
  • Rauste - von Wright L., von Wright J. & Soini T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.
  • Woolfolk, A. 2007 (tai uudempi painos). Educational Psychology. Boston (Mass.): Allyn & Bacon. Elektroninen aineisto.
  • Virtanen, T. (2016). Student engagement in Finnish lower secondary school. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 562.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä