Sukupuolittunut koulu

Tekijä: Emma Tenhunen
(Muokattu: )
Kuka on päättänyt, että pinkki on juuri tyttöjen väri ja sininen poikien? Tai miksi edelleen pidetään erikoisena, jos nainen on rakennustyömaalla töissä? Katsoin videon 'Girl toys vs boy toys' ja se herätti minussa ajatuksia siitä, kuinka nuorena sukupuolijakautuminen jo yleensä alkaa. Mielenkiintoista oli nähdä videolla esiintyvien aikuisten jakavan pienet lapset tiettyihin sukupuoliin vain vaatteiden perusteella - ja tiedän, että itsekin olisin toiminut todennäköisesti samalla tavalla. Videolla aikuiset tarjosivat lapsille tietynlaisia leluja, oletetuille tytöille nukkeja ja- pojille autoja. Videon aikuiset kauhistelivatkin sitä, kuinka he pitivät itseään erittäin avarakatseisina, mutta silti toimivat näin.

Aiheena sukupuoliroolit ei ole yksiselitteinen ja se herättää paljon eri mielipiteitä ihmisissä. Omana peruskouluaikanani sukupuolijako näkyi kouluarjessa, niin erillisissä liikunnoissa, istumajärjestyksessä, jonoissa, kuin myös joissain kommenteissa. Koulumaailmassa on edelleen myös ajatuksia siitä, millainen tytön tai pojan kuuluisi olla ja millaisista asioista hänen kuuluisi olla kiinnostunut. Muistan esimerkiksi liikuntatunnit, joiden sisällöt erosivat tytöillä ja pojilla, ja kuinka epäreilulta se tuntui välillä. Koen, että kyse ei ole ollut koskaan siitä, että tyttöjen liikunnassa lapset olisivat biologisesti aina huonompia esimerkiksi jääkiekossa, vaan se juurtuu jo mallista kotona tai harrastuksista joiden pariin lasta kannustetaan. Samalla tavalla taas poikien liikunnassa saattoi oppilaiden kesken korostua ajatus, että jos et ole hyvä juuri jääkiekossa tai jalkapallossa, et ole myöskään oikeanlainen tai riittävän hyvä.

Hanna Terävä (2018) kirjoittaa poikiin kohdistuvista sukupuolten stereotypioista ja "miehen mallista", johon edelleen moni lapsi kasvatetaan. Terävä (2018) kertoo poikien auttavasta puhelimesta ja sen suosiosta myös loma-aikoina, jolloin erityisesti moni poika jää yksin ajatustensa kanssa.
Olen itse aina tottunut siihen, että kavereille voi puhua myös vaikeista asioista ja omista tunteistaan avoimesti. Se on minulle itsestäänselvyys. Stereotypiseen miehen malliin taas ei mahdu tilaa ylimääräiselle tunteilulle ja edelleen nykypäivänä saattaa valitettavasti kuulla lauseita kuten "älä itke kuin pikkutyttö", joka jo itsessään asettaa tietynlaisen "halveksuttavan" asian kuuluvaksi vain tietylle sukupuolelle. Terävä (2018) kirjoittaa, kuinka yksi yleisimmistä poikien auttavan puhelimen teemoista onkin, olenko ok tällaisena kuin olen. Silmiini myös pisti se, kuinka puhelimeen soittavat artikkelin mukaan eniten kuudes -ja seitsemäsluokkalaiset. Asia on erittäin ajankohtainen ja mieleeni herää pakosta ajatukset juuri eilen tapahtuneesta koulusurmasta, jossa tekijä oli vielä lapsi, 12-vuotias poika. Taustoja ja syitä teolle enempää tietämättä voi vain miettiä, millainen vaikutus hyväksytyksi tulemisen kokemisella ja avun pyytämisellä voisi olla. Niin kuin somessa on nyt ollut esillä lause "yksikään hyvinvoiva lapsi ei tapa toista". Tämä tapaus on esimerkkinä hyvin raaka ja harvinainen, mutta se, että se on olemassa kertoo jo jonkin muutoksen tarpeesta kasvatuksessa ja yhteiskunnassa.

Tasa-arvosta ja sukupuolittuneista rooleista riittäisi aiheita loputtomiin, esimerkiksi miksi naisten joukkueurheilua ei seurata samalla tasolla kuin miesten, tai miksi tietyt alat ovat niin sukupuolijaottuneita, että "vääränä" sukupuolena niissä työskentely herättää paljon ihmetystä ja arvostelua. Yksikään lapsi ei mielestäni synny tähän maailmaan arvostellen ja väheksyen muita tai itseään, vaan kaikki se on opittua. Hyvä onkin miettiä, kuinka itse opettajana pystyisi vaikuttamaan näihin pienen lapsen ajatuksiin. Ja tärkeää olisi myös kyetä tarkastelemaan ja muuttamaan omia sukupuolittuneita ajatusmalleja ja stereotypioita, vaikka niitä ei helposti huomaisikaan. Olen täysin tasa-arvon puolella ja jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus kasvaa maailmassa, jossa he tulevat hyväksytyiksi omina itseinään. Kenenkään ei koulussa pitäisi joutua kiusatuksi tai väheksytyksi oman synnynnäisen tai koetun sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa tai mielenkiinnonkohteidensa vuoksi. 


Lähteet:

Girl toys vs boy toys: The experiment - BBC Stories https://www.youtube.com/watch?v=nWu44AqF0iI

Yle-uutiset 1.10.2018: Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"


Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä