Teoksessa "Hyvä paha opettaja" puhuttiin turvallisesta koulusta ja sen merkityksestä. Artikkeli korostaa mielestäni erittäin tärkeitä asioita eli tunnetta turvallisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta, jotka ovat mielestäni jopa oppimista tärkeämpiä asioita, sillä ilman turvallisuuden tunnetta, oppiminen on varmasti erittäin vaikeaa. Turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri tukee oppilaan itsetuntoa ja minäkuvaa sekä mahdollistaa oppimisen. Jokainen varmasti muistaa epämukavia tilanteita koulussa, jolloin keskittyminen on ollut jossain aivan muualla, kuin itse oppimisessa. Artikkelissa puhutaankin oppilaan perustarpeista mm. perusturvallisuuden tunteesta, kiitoksen saamisesta sekä mahdollisuudesta itseilmaisuun. Mielestäni tämä näkökulma muistuttaa hyvin, että vaikka koulussa ollaan oppimassa asioita ja me opettajaopiskelijat olemme oppimassa opettamista, yhtä tärkeää on se, että lapsi kokee ympäristönsä turvalliseksi ja olonsa tärkeäksi. Opettajalla onkin suuri vastuu siinä, millaisen ympäristön hän oppilailleen luo ja millainen ilmapiiri luokassa on. Mielestäni nämä artikkelissa mainitut ns. "henkiset perustarpeet" ovat yhtä tärkeitä, kun esim. hyvät yöunet ja aamupalan syöminen ennen koulupäivän alkua. Opettajana työtä voisi jopa tavallaan rakentaa perustarpeiden varaan ja muistaa, että turvattomuuden tunne vaikuttaa oppimiseen vähintäänkin yhtä paljon, kun vaikka huonot yöunet.