Luin opetushallituksen raportin “Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa”. Raportti keskittyy tarkastelemaan 3., 6., ja 9. vuosiluokkien äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja oppilaanohjauksen oppikirjoihin. Tarkastelin erityisesti alakoulun äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osioita, sillä ne liittyvät erityisesti luokanopettajaopintoihini. Tutkimus oli tehty vuonna 2010, joten tiedot ovat ehkä hieman vanhentuneita. Monia uusia oppikirjoja on tehty, käytetty tai on suunnitteilla. Tutkimuksen tuloksia tarkastellessa täytyykin pohtia, millä tavalla tai onko tilanne muuttunut reilussa kymmenessä vuodessa.  

Raportissa pohdittiin, onko niin tärkeää luoda kirjojen hahmoja selkeästi joko maskuliinisiksi tai feminiinisiksi. Voisiko useampi hahmo olla esimerkiksi neutraalimpi, epäselvemmin maskuliiniseksi tai feminiiniseksi miellettävä hahmo? Toisaalta täytyy muistaa, että oppilaat samaistuvat oppikirjojen tarinoihin hahmojen ja henkilöiden kautta. Usein lasten voi olla helpompaa samaistua selkeästi joko maskuliiniseen tai feminiiniseen hahmoon tai henkilöön. Kuitenkin koen tärkeänä sen, että tarinoissa ja sisällöissä olisi keskiössä monipuolisuus.  

Mielestäni opettajuuden kannalta tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota, millä tavalla eri sukupuoliin, etnisiin ryhmiin, vähemmistöihin tai seksuaalisiin suuntauksiin suhtaudutaan kuin pyrkiä täydelliseen tasa-arvoon sukupuolittavien sanojen, hahmojen tai kuvien saralla. Uskon, että oppilaat kiinnittävät huomionsa kokonaisuuteen. Jokaisella opettajalla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa suoraan oppikirjojen sisältöihin, mutta usein on mahdollisuus vaikuttaa muutaman vaihtoehdon väliltä, mitä oppikirjaa koulussa käytetään. Tässä tilanteessa tarkastelisin tehtävien, tarinoiden kiinnostavuuden ja oppisisällön lisäksi myös monipuolisuuden ja tasa- arvon toteutumista oppimateriaaleissa.  

Luokanopettajina olemme tulevia opettajia, mutta saatamme olla myös tulevia oppikirjan tekijöitä. Tiedot sukupuolijäsennyksistä aiemmissa ja nykyisissä oppikirjoissa auttavat ymmärtämään, millaiseen yhteiskuntaan kirjat on tehty, millaisia muutoksia oppikirjoissa on tapahtunut ja millainen muutos olisi tarpeellista tulevissa oppikirjoissa.