Miten kielitietoinen kouluyhteisö rakentaa suhteita uusien oppilaiden ja perheiden kanssa?

OA4-harjoittelun ydinosaamisalueet ovat: Eettinen, tieteellinen sekä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen, ja kielitietoisuustehtävä kytkeytyy OA4:n osaamistavoitteisiin:

• Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida laajempia oppimisprosesseja
• Osaa perustella pedagogisen toimintansa kasvattajana ja opettajana teoreettisen tiedon näkökulmasta
• Osaa työskennellä opettajan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti ymmärtäen ammatin vapauksia ja vastuita suhteessa kouluyhteisöön ja yhteiskuntaan 
• Osaa eritellä ammatillisen kasvunsa voimavaroja ja tarpeita opettajana ja kasvattajana sekä suuntautuu kohti jatkuvaa oppimista.

Orientoituminen: Tämä on kielitietoisen polun viimeinen askelma opettajakoulutuksessasi. Aiemmat askelmat ovat keskittyneet kieleen luokkahuoneessa, siihen, miten opettajat ja oppilaat käyttävät ja kehittävät kieltä opetuksessa. Tällä askelmalla tarkastellaan suhteiden rakentamista laajempaan yhteisöön - erityisesti kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistamista. Tavoitteena on auttaa tarkastelemaan koulua uusien tulijoiden näkökulmasta, jotta voit vahvistaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tekemällä yhteisön hiljaisen tiedon saataville.

Ajateltavaa:
Moate, J. (2021). Koulun kohtaaminen toisesta näkökulmasta katsottuna. https://kielikampus.jyu.fi/fi/blog/iki-blogi/arkisto/2021/koulun-kohtaaminen-toisesta-nakokulmasta-katsottuna

Tärkeitä kysymyksiä pohdittavaksi:

• Mitä rutiineja, oletuksia ja tapoja suomalaisessa koulussa on?
• Mikä saattaa olla itsestäänselvää sisäpiiriläiselle mutta haastavaa ulkopuoliselle?
• Mitä oppilaat ja vanhemmat voivat odottaa opettajilta ja koululta?
• Mitä opettajat ja koulu odottavat oppilailta ja vanhemmilta?
• Miten lapset ja vanhemmat sosiaalistuvat koulutukseen Suomessa varhaiskasvatuksesta alkaen?
• Miten laajempi ympäristö - maantieteellinen, sosiaalinen, kulttuurinen, poliittinen - vaikuttaa koulun toimintaan Suomessa?

KIELITIETOISUUSTEHTÄVÄ: Luokanopettajana luokkaasi tulee uusia oppilaita joskus uuden lukuvuoden alussa ja joskus kesken vuoden. Monet näistä oppilaista ovat osallistuneet valmistavaan opetukseen jo 9 kuukauden ajan ja ovat toivottavasti alkaneet puhua suomea arkisissa tilanteissa ja tietävät jotain Suomen koulusta. Uuteen luokkaan siirtyminen on kuitenkin suuri muutos. Tulee olemaan enemmän oppilaita, enemmän suomen kieltä, enemmän tehtäviä ja enemmän aineita. Tämän siirtymän tukemiseksi olisi hyvä miettiä etukäteen, miten tukea oppilasta. Tehtävän keskeiset kysymykset ovat:

• Mitä olisi hyvä jakaa perheen ja oppilaan kanssa, jotta he saisivat tarkemman ymmärryksen uudesta luokkayhteisöstä?
• Mitä olisi hyvä tietää oppilaasta?

Alla olevat aineistot auttavat tässä tehtävässä, mutta voit tietenkin hyödyntää myös omia kokemuksiasi ja ymmärrystäsi. Tämä on opettajille myös tilaisuus tehdä yhteistyötä, jakaa tehtäviä ja asiantuntemusta sekä kehittää yhteistä materiaalia. Tehkää tehtävä seuraavasti:

• Jakakaa alla olevat aineistot pienryhmän jäsenten kesken. Aineistoissa on erilaiset näkökulmat, vaikka yhteinen päämäärä on sama: tukea erilaisista kielellisistä ja kulttuurisista taustosta tulevien oppilaiden integraatiota. Jäsennä ydinasiat lukiessasi omaa tekstiäsi.
• Jakakaa ydinnäkökulmat pienryhmänne muille jäsenille ja kehittäkää niistä yhteinen miellekartta. Keskustelkaa siitä, mitä eri kohdat tarkoittavat ja miten ne liittyvät toisiinsa. Huolehtikaa, että pienryhmänne jokaiselle osallistujalle jää kopio yhteisestä miellekartasta.
• Päättäkää miellekartan avulla, mitä uusien perheiden tervetuliaispakettiin (2 sivua) ja lyhyeen opettajaoppaaseen (1-2 sivua) sisältyy.
• Kirjoittakaa lopuksi lyhyt selitys (1 sivu, fontti 12, riviväli 1.5) siitä, miksi valitsitte tietyt asiat. Kuvatkaa periaatteet, joiden pohjalta teitte valinnat. 

Varmistakaa, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat tasapuolisesti ja että jokainen tietää, mitä lopputulokseen sisältyy.

Aineistot ja resurssit:

• Sivuilla 34-44 eNorssi-oppaassa kuvataan valmistavan opetuksen roolia ja toimintatapoja ja sitä, millaisia kokemuksia oppilaalla siis jo on suomalaisesta koulusta. Mieti, miten käytäntöjä voisi hyödyntää myös tavallisissa luokkahuoneissa. Mitkä käytännöt voisivat jatkua ja miten ne hyödyttäisivät monia erilaisia oppilaita?
• Sivuilla 45-49 eNorssi-oppaassa kuvataan, miten kodin ja koulun välistä  yhteistyötä tulisi tukea, jotta samalla tukisi oppilaan oppimista. Mieti, miten periaatteita voi toteuttaa käytännössä.
• Voipio-Huovinen, S. 2016. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto.
• Moate, J. (2017). Living between two educational systems. Teoksessa A. Raiker & M. Rautiainen (toim.), Educating for democracy in England and Finland: principles and culture, 17-26. Abingdon, Oxon: Routledge.
• Perusperiaatteita heterogeenisen ryhmän opetukseen.

Loppupohdinta demolla: Esitelkää demolla erilaiset tervetuliaispaketit ja opettajaoppaat koko ryhmän kesken. Toivottavasti ne antavat hyvän perustan uusien oppilaiden tervetulleeksi toivottamiseksi niihin kouluyhteisöihin, joissa tulet olemaan osallisena tulevaisuudessa. Voitte myös pohtia muutamia koulutilanteita. Tilannekuvaukset havainnollistavat, kuinka tärkeää on, että opettajat ovat tietoisia siitä, miten sekä aktiivisuus että passiivisuus voi vaikuttaa merkittävästi oppilaiden koulukokemuksiin, heidän osallistumismahdollisuuksiinsa ja kehitykseensä.

TILANTEITA POHDITTAVAKSI https://docs.google.com/presentation/d/16P1ydSH4Qqn6BMYyo9DVVN7llcgV-C81q5k3E7ED8hU/edit?usp=sharing