Oskari Savolainen

Keskustelunavaus kysymyksistä
1.

Samoilla kokemuksilla jatkan Papun kanssa. Omissa töissä suurin osa tehdyistä töistä on kallistunut useammalle orientaatiolleilman sen suurempia ajatuksia. Myös omissa töissä on tullut ratkaistua ongelmia taisuunniteltua esteettisiä ratkaisuja.

2.

Tämän hetkinen työskentelytapa tukee hienosti Robinsonin videon tilannetta, jossa "nerous" alkaa kadota iän mytöä, kun koulussa on valmistettu oppilaita yhdestä muotista. Nykyisessä tilanteesa oppilaita voi rohkeammin vastuuttaa ja työskentelyssä he itse etsivät enemmän ratkaisuja ja keinoja. Jossain määrin työskentelyssä pitää keksiä enemmän vaihtoehtoja, kun työkalut ja koneet ym. eivät ole näkyvillä samalla tapaa, kuin koulussa. 

3.

Ainoastaan dokumentointi on jäänyt hieman taka-alalle työskentelyssä. Se on myös käsitteenä hieman epäselvä minulle.
Itse työskentelyssä olen pitänyt suunnitelmien merkityksestä ja siitä, että ne muutuvat työn edetessä. 

4.

Opetuksessa on alettu huomioimaan sitä, että oppilaita on ennen ajettu samasta muotista läpi, eikä oppilaiden valtavaa innovatiivisuutta ole hyödynnetty. Oppilaissa on eroja paljon ja jokaisella oma näkökulma. Nyt on alettu painottaa ajatusta siitä, että taito- ja taideaineissa ei ole yhtä oikeaa vastausta. Lisäksi liiallinen muottiin asettaminen syö opiskeluhaluja ja vähentää omien ajatusten ja näkemysten käyttöä.


Hieman pohdin sitä, että tuleeko muut käyttämään orientaatioita selkeästi erillään toisistaan tulevaisuudessa työelämässä.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Patrick Tammimetsä

Keskustelunavaus kysymyksistä
Tuo on hyvä pointti, minkä teit kakkosessa. Poikkeustilanteen erilainen oppimisympäristö ja opettajan läsnäolon poissaolo pakottaa oppilaan/opiskelijan turvautumaan enemmän omiin ajatuksiinsa ja ratkaisuihin.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.