Pohdistaa opetussuunnitelmasta ja tutkivasta oppimisesta
Miksi nykyinen opetussuunnitelma kannustaa tutkivaan kokeilevaan keksivään vs. sir ken robinsonin videot.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Heta Vaattovaara
Hetan mietteet
Opetussuunnitelman muutokset yrittävät pysyä muuttuvan maailman perässä. Koulun merkityksen ja tehtävän tulisi muuttua maailman tahdissa, mutta muutos on usein hidasta. Olen nähnyt Robinsonin videot aikaisemmin viime vuonna ja edelleen pidän niitä tärkeinä ja yhtä koukuttavina kuin ensimmäisellä kerralla. Ideaali työntekijä on erilainen kuin vaikka ja parikymmentä vuotta sitten, mutta silti vanha ideaali akateemisesti menestyvä oppilas nähdään hyvänä oppilaana.
Uusi opetussuunnitelma mielestäni tukee ideaalia innovatiivisesta ongelmanratkaisijasta, joka pystyy valjastamaan ilmaisuaan käsityöhön. Kokonainen käsityö juuri tämän takia ehkä nousee tärkeään asemaan, koska siinä painottuu suunnittelu ja pitkäjänteinen toiminta. Uusi opetussuunnitelma rohkaisee katsomaan ehkä laatikon ulkopuolelle ja rohkaisee kokeilevaan tekemiseen. Lapsille tulevaisuus ja talous eivät näytä yhtä varmoille kuin heidän vanhemmilleen ja iso osa nykyisistä työmuodoista ja titteleistä varmasti häviää sellaisinaan tai muuttaa muotoaan. Ehkä luovuus olisi hyvässä huudossa nyt innovatiivisuuteen ja tulevaisuuden keksijöiden kannalta.
Koulu luovuuden tappajana ei ole minusta ihan tuulesta temmattu asia, mutta sen korjaaminen voi olla hankalaa nykyisellä systeemillä, missä jokainen yksilö ja erilainen oppija kasvatetaan samalla tavalla.
Opetussuunnitelman muutokset yrittävät pysyä muuttuvan maailman perässä. Koulun merkityksen ja tehtävän tulisi muuttua maailman tahdissa, mutta muutos on usein hidasta. Olen nähnyt Robinsonin videot aikaisemmin viime vuonna ja edelleen pidän niitä tärkeinä ja yhtä koukuttavina kuin ensimmäisellä kerralla. Ideaali työntekijä on erilainen kuin vaikka ja parikymmentä vuotta sitten, mutta silti vanha ideaali akateemisesti menestyvä oppilas nähdään hyvänä oppilaana.
Uusi opetussuunnitelma mielestäni tukee ideaalia innovatiivisesta ongelmanratkaisijasta, joka pystyy valjastamaan ilmaisuaan käsityöhön. Kokonainen käsityö juuri tämän takia ehkä nousee tärkeään asemaan, koska siinä painottuu suunnittelu ja pitkäjänteinen toiminta. Uusi opetussuunnitelma rohkaisee katsomaan ehkä laatikon ulkopuolelle ja rohkaisee kokeilevaan tekemiseen. Lapsille tulevaisuus ja talous eivät näytä yhtä varmoille kuin heidän vanhemmilleen ja iso osa nykyisistä työmuodoista ja titteleistä varmasti häviää sellaisinaan tai muuttaa muotoaan. Ehkä luovuus olisi hyvässä huudossa nyt innovatiivisuuteen ja tulevaisuuden keksijöiden kannalta.
Koulu luovuuden tappajana ei ole minusta ihan tuulesta temmattu asia, mutta sen korjaaminen voi olla hankalaa nykyisellä systeemillä, missä jokainen yksilö ja erilainen oppija kasvatetaan samalla tavalla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Rasoul Khezri Aghdam
Hetan mietteet
Tässä tulee esille taas yksi opettajan työn isommista dilemmoista, työtä tehdään tässä hetkessä mutta sen pitäisi valmistaa lapsia lähes 15-20 vuoden päähän. En myöskään ymmärrä opetussuunnitelman kehittymissuunnan ja Robinsonin ajatusten vastakkain asettelua, koska minusta ne kuvaavat kumpikin kehitystä pois aine kohtaisesta osaamisesta ja laajempien kokonaisuuksien oppimmista lasten oman kiinnostuksen varassa. Se mitä Robinson tuo esille vaatisi kuitenkin koulumaailman kokonaan uusiksi rakentamista, koska jos Suomi on se ns. "bleeding edge" koulutuksen rintamalla niin koulujen rahoitukseen pitäisi lisätä kristallipallot ja OKL kursseihin kädestä ennustus.
Yksi ongelmakohta OPS:in kanssa on sen poliittinen tausta, sen muutokset eivät pohjaudu lapsen kouluttamiseen jotta hän pystyisi elämään parhaalla mahdollisella tavalla. OPS tekee samaa työtä kuin Robinson sanoo koulun tehneen alkuperäisinkin, nyt heitetään tikkaa tauluun ja toivotaan sen osuvan alueelle josta on apua ammattitaitoisen työvoiman koulutuksessa. Eikä tässäkään ole mitään väärää mutta muutokset yleensä myydän eri idealogialla kuin se mille ne pohjautuvat.
Eikös ole oikein optimistinen kuva alasta jolle on kouluttautumassa?
Kuitenkin OPS:in muutokset ovat mielestäni paljon parempaan suuntaan ja kuin Heta toteaakin, jos tällä onnistutaan rohkaisemaan lapsia oppimaan kokeilevan tekemisen kautta on tämä jo iso muutos meidän saamasta opetuksesta. Ehkä näillä lapsilähtöisillä keinoilla voidaan myös vähentää koulun roolia luovuuden tappajana.
Tässä tulee esille taas yksi opettajan työn isommista dilemmoista, työtä tehdään tässä hetkessä mutta sen pitäisi valmistaa lapsia lähes 15-20 vuoden päähän. En myöskään ymmärrä opetussuunnitelman kehittymissuunnan ja Robinsonin ajatusten vastakkain asettelua, koska minusta ne kuvaavat kumpikin kehitystä pois aine kohtaisesta osaamisesta ja laajempien kokonaisuuksien oppimmista lasten oman kiinnostuksen varassa. Se mitä Robinson tuo esille vaatisi kuitenkin koulumaailman kokonaan uusiksi rakentamista, koska jos Suomi on se ns. "bleeding edge" koulutuksen rintamalla niin koulujen rahoitukseen pitäisi lisätä kristallipallot ja OKL kursseihin kädestä ennustus.
Yksi ongelmakohta OPS:in kanssa on sen poliittinen tausta, sen muutokset eivät pohjaudu lapsen kouluttamiseen jotta hän pystyisi elämään parhaalla mahdollisella tavalla. OPS tekee samaa työtä kuin Robinson sanoo koulun tehneen alkuperäisinkin, nyt heitetään tikkaa tauluun ja toivotaan sen osuvan alueelle josta on apua ammattitaitoisen työvoiman koulutuksessa. Eikä tässäkään ole mitään väärää mutta muutokset yleensä myydän eri idealogialla kuin se mille ne pohjautuvat.
Eikös ole oikein optimistinen kuva alasta jolle on kouluttautumassa?
Kuitenkin OPS:in muutokset ovat mielestäni paljon parempaan suuntaan ja kuin Heta toteaakin, jos tällä onnistutaan rohkaisemaan lapsia oppimaan kokeilevan tekemisen kautta on tämä jo iso muutos meidän saamasta opetuksesta. Ehkä näillä lapsilähtöisillä keinoilla voidaan myös vähentää koulun roolia luovuuden tappajana.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Jenna Mannila
Hetan mietteet
Nyt täytyy rehellisesti myöntää, että englanti ei ole vahvuuteni. Joten voi olla, että ihan kaikkea en videoista ymmärtänyt.
Te molemmat nostatte hyviä pointteja tulevaisuuden epävarmuudesta sekä vanhojen juurtuneiden käsitysten olemassa olosta. Tulevaisuudessa muutos on väistämätöntä.
Tulevina opettajina me pääsemme tavallaan kuin eturintamalla tekemään muutosta kouluun. Vaikka emme välttämättä voi viedä muutosta laajasti yhteiskunnallisessa kontekstissa eteenpäin, meillä on mahdollisuus toteuttaa muutoksen tuulia omassa työssämme. Heta mainitsi, että akateemisesti hyvin pärjäävä oppilas on vielä ideaali näkemys. Itsekin olen aina lapsesta asti ymmärtänyt, että akateeminen osaaminen on tärkeää. Siihen on pyritty koulussa ja aina kaikki sukulaiset korostaneet sen tärkeyttä. Huolimatta yleisestä käsityksestä, koen että minulla on mahdollisuus tulevaisuudessa rikkoa kyseistä asetelmaa. Voin asettaa luokkaani sellaisia tavoitteita, jotka rohkaisevat oppilaita kokeiluun ja yrittämiseen. Voin arvioinnissa keskittyä enemmän vaikka prosessin arviointiin kuin lopputulokseen. Kaikki on ikään kuin kiinni siitä, miten suunnittelen opetusta ja toteutan sitä (tietenkin huomioiden ops ja käytännön asiat).
Ehkä tarkastelin tätä aihetta enemmän omasta opettajuudestani. OPS mahdollistaa kokeilevaa, tutkivaa otetta sekä yritteliäisyyttä. Joten enemmän minua pohdituttaa, miten minä opettajana voin tarjota tarpeeksi tilaa luovuudelle, yrittämiselle, rohkeutta epäonnistua, yms. Robinsonin videoita tarkastelin tästä näkökulmasta, ja sieltä sain muutamia hyviä pointteja bongattua.
Nyt täytyy rehellisesti myöntää, että englanti ei ole vahvuuteni. Joten voi olla, että ihan kaikkea en videoista ymmärtänyt.
Te molemmat nostatte hyviä pointteja tulevaisuuden epävarmuudesta sekä vanhojen juurtuneiden käsitysten olemassa olosta. Tulevaisuudessa muutos on väistämätöntä.
Tulevina opettajina me pääsemme tavallaan kuin eturintamalla tekemään muutosta kouluun. Vaikka emme välttämättä voi viedä muutosta laajasti yhteiskunnallisessa kontekstissa eteenpäin, meillä on mahdollisuus toteuttaa muutoksen tuulia omassa työssämme. Heta mainitsi, että akateemisesti hyvin pärjäävä oppilas on vielä ideaali näkemys. Itsekin olen aina lapsesta asti ymmärtänyt, että akateeminen osaaminen on tärkeää. Siihen on pyritty koulussa ja aina kaikki sukulaiset korostaneet sen tärkeyttä. Huolimatta yleisestä käsityksestä, koen että minulla on mahdollisuus tulevaisuudessa rikkoa kyseistä asetelmaa. Voin asettaa luokkaani sellaisia tavoitteita, jotka rohkaisevat oppilaita kokeiluun ja yrittämiseen. Voin arvioinnissa keskittyä enemmän vaikka prosessin arviointiin kuin lopputulokseen. Kaikki on ikään kuin kiinni siitä, miten suunnittelen opetusta ja toteutan sitä (tietenkin huomioiden ops ja käytännön asiat).
Ehkä tarkastelin tätä aihetta enemmän omasta opettajuudestani. OPS mahdollistaa kokeilevaa, tutkivaa otetta sekä yritteliäisyyttä. Joten enemmän minua pohdituttaa, miten minä opettajana voin tarjota tarpeeksi tilaa luovuudelle, yrittämiselle, rohkeutta epäonnistua, yms. Robinsonin videoita tarkastelin tästä näkökulmasta, ja sieltä sain muutamia hyviä pointteja bongattua.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Petter Eskelinen
Hetan mietteet
Teidän kaikkien kommenteissa oli todella hyviä pohdintoja, joihin itsenikin on helppo yhtyä. Kuten todettu, on mahdotonta ennustaa millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.
Opetussuunnitelmat ovat ehdottomasti menneet vuosien saatossa eteenpäin ainakin Suomessa, ja nykyään siinä onkin jo paljon hyviä asioita miten lapsen ajattelua voidaan tukea luovempaan suuntaan. Hyvistä asioista huolimatta voidaan opetussuunnitelman tekstit ovat hyvin ympäripyöreitä ja tulkinnan varaa jää todella paljon, joten toteutus ei välttämättä kohtaa tarkoitustaan. Esimerkiksi vanhemmille opettajille voi olla vaikeaa muuttaa opetustaan usean vuosikymmenen jälkeen.
Robinsonin videoissa oli paljon todella hienoja havaintoja vallalla olevan koulujärjestelmän heikkouksista ja tasapäistämisen ongelmista. Esimerkiksi ADHD-havainnollistus oli loistava nosto miten yhteiskunnan rakenteet voivat tehdä ihmisistä "sairaita ilman sairautta". Koulu instituuttina on hyvin kankea ja oikeastaan täysin muun yhteiskunnan armoilla esimerkiksi käytössä olevien resurssien suhteen.
Olen Hetan kanssa samaa mieltä siitä, että koulu luovuuden tappajana ei ole ihan tuulesta temmattu. Erilaisten ihmisten ja ennen kaikkea oppijoiden sovittamisella samaan muottiin on mitä luultavammin negatiivisia vaikutuksia yksilöihin pitkällä tähtäimellä.
Teidän kaikkien kommenteissa oli todella hyviä pohdintoja, joihin itsenikin on helppo yhtyä. Kuten todettu, on mahdotonta ennustaa millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.
Opetussuunnitelmat ovat ehdottomasti menneet vuosien saatossa eteenpäin ainakin Suomessa, ja nykyään siinä onkin jo paljon hyviä asioita miten lapsen ajattelua voidaan tukea luovempaan suuntaan. Hyvistä asioista huolimatta voidaan opetussuunnitelman tekstit ovat hyvin ympäripyöreitä ja tulkinnan varaa jää todella paljon, joten toteutus ei välttämättä kohtaa tarkoitustaan. Esimerkiksi vanhemmille opettajille voi olla vaikeaa muuttaa opetustaan usean vuosikymmenen jälkeen.
Robinsonin videoissa oli paljon todella hienoja havaintoja vallalla olevan koulujärjestelmän heikkouksista ja tasapäistämisen ongelmista. Esimerkiksi ADHD-havainnollistus oli loistava nosto miten yhteiskunnan rakenteet voivat tehdä ihmisistä "sairaita ilman sairautta". Koulu instituuttina on hyvin kankea ja oikeastaan täysin muun yhteiskunnan armoilla esimerkiksi käytössä olevien resurssien suhteen.
Olen Hetan kanssa samaa mieltä siitä, että koulu luovuuden tappajana ei ole ihan tuulesta temmattu. Erilaisten ihmisten ja ennen kaikkea oppijoiden sovittamisella samaan muottiin on mitä luultavammin negatiivisia vaikutuksia yksilöihin pitkällä tähtäimellä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.