Aamu alkoi juoksulenkillä Berliinin maisemissa,voi kun saisi tämän innostuksen pysymään kotipuolessakin.
Hotellin hyvä hinta-laatu suhde (sijainti-aamupala-palvelu) saivat varaamaan paluumatkalle yön samaisesta hotellista. Onneksi etukäteen varaamassa oli maksuton peruutus.

Nyt oli kuitenkin aika jättää Berliini ja suunnata kohti Bitterfeldia. Tiesin jo etukäteen,että matkaa pitää taittaa bussilla,metrolla ja junalla. Bussi matka sujui sutjakkaasti niin kuin eilenkin,koska pysäkit ja lipun osto kuskilta oli tuttua. Sitten olikin vuorossa metrolla meno juna-asemalle,matkaa 2 pysäkkiä,johon menee aikaa n.7min. Lippuautomaatin käyttö osoittautuikin ensimmäisellä kerralla hieman haasteelliseksi kun kieltäkään ei saanut vaihdettua englanniksi,vain saksan-ja venäjänkieliset ohjeet tupsahtivat kosketusnäytöltä ruudulle,englannin lipun kohta oli niin kulunut. Kulkupelikin näytti jo saapuvan ja junalle pitäisi ehtiä...Katsoin kerran oikealle,kerran vasemmalle ja hyppäsin kyytiin. Olin valmistautunut jo selittämään tarkastajalle tilannetta,mutta kaksi pysäkkiä menikin nopsasti(näin jälkeenpäin ajateltuna) ja poistuin metrosta juna-asemalla.
Junalipun osto sujuikin sitten helposti kun virkailija tuli heti luokseni ennen kuin ehdin edes tuskastella lippuautomaatin kanssa,jossa olisi toki saanut myös englanniksi ohjeet. Ystävällinen virkailija auttoi ostamaan lipun,neuvoi raiteen ja ehti vielä epäillä,että olen jostain päin Amerikkaa. Jouduin korjaamaan kotimaani ja mietin jälkeenpäin,että tuskin englantini nyt ihan niin hyvältä kuulosti yhden päivän puhumisen jälkeen 😁

Bitterfeldin juna-asemalle saavuttuani reilun tunnin junamatkan jälkeen rupesi toisen kerran tämän päivän aikana kuumottamaan; akkua ensin 8,7,6, ja lopulta 5% jäljellä,ei internet-yhteyttä,ei mobiiliverkkoyhteyttä,ei taksia mailla eikä halmeilla. Olin luvannut paikalliselle opettajalle,Fraukelle ilmoittaa kun saavun Bitterfeldin asemalle,josta hän noutaisi minut. Etukäteen olin saanut pienen varoituksen asemalla parveilevasta väestä. Siinä tunnin mietintä nystyröitä hierottuani vihdoin kännykkään tuli kentät ja sain soitettua noutajan, Frauke saapui kreivin aikaan! Hän vei minut hotellille,jossa kävimme tsekkaamassa,että huonevaraukseni oli ok! Ja se oli kylpyammeineen ja isoine sänkyineen,nojatuoleineen odottamassa minua,ihanaa!
Illalla Frauke haki minut vielä vierailulle kotiinsa,jossa vietimme saksalaisen tee-hetken juustoineen jne. Sen jälkeen paluukyydillä takaisin hotellille.

Parituntinen on mennyt kotiin rakkaille viestiä vaihtaessa! Huomenna on päivä uusi ja ehkä vähemmän seikkailupitoisempi,sillä tästä hotellilta koululle on max.100metriä 😁