Maailmankuva ja maailmankatsomus
Maailmankuva on kuva maailmasta.
Maailmakuva ja -katsomus vaikuttavat ajatteluun ja toimintaan.
Muinaissuomalaisen käsitys maailmankaikkeudesta on melko erilainen, kuin meidän aikamme ihmisillä, joilla on tietellistä tietoa saatavilla.
Intialainen hindu taas saattaa suhtautua yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon eri tavalla, kuin esimerkiksi kristittty. Hindulaisuuteen kuuluvassa jälleensyntymisopissa ihminen on ansainnut paikkansa maailmassa edellisessä elämässä tapahtuneen toimintansa perusteella.
Tieteellinen maailmankuva perustaa selityksensa tiukasti tieteelliseen ajatteluun, eikä tarkastele asioita, joille ei voi löytää vastausta tieteen keinoin.
Ihminen, jolla on uskonnollinen maailmankuva, voi pohtia asioita toisin. Kysymys esimerkiksi jumaluuden olemassaolosta tai kuoleman jälkeisestä elämästä ovat oleellisia.
Uskonnoton humanismi taas korostaa ihmisyyttä ja ihmisarvoa kaiken mittana.
Usein ihmisen maailmankuva on yhdistelmä erilaisia maailmakuvia.
Uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
Ihminen voi ajatella maailman syntyneen alkuräjähdyksessä, kuten tiede asian selittää, mutta selittää sen syyksi Jumalan toiminnan.
Kuten arvot ja moraalikäsitykset, myös maailmankuva muotoutuu monien tekijöiden muovaavana.
Kristillinen maailmankuva
Kristillinen maailmankuva on uskonnollinen ja sen keskuksena on Jumala.
Maailma on syntynyt Jumalan tahdosta ja Jumala loi ihmisen rakastaakseen häntä.
Ihminen on osa maailmaa, muttei sen keskipiste.
Kysymys elämän tarkoituksesta saa vastauksensa kristinuskosta. Yhtenä lähteenä on Raamattu.
Ihmisen tehtävänä on mm. rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä.
Päämääränä on pelastua. Käsitys kuolemanjälkeisestä elämästä on oleellinen.
Kirkon opetuksen mukaan ihminen on kahden maailman kansalainen, näkyvän sekä näkymättömän.
Vaikka elämän päämäärä on tuonpuoleisessa, on ihmisellä velvollisuutensa tässä maailmassa.
Ikoni: Maailman luominen. (1. Mooseksen kirja)
Kuva: https://www.flickr.com/photos/frted/5504096566
- Se on käsitys siitä, millainen maailma on (maailmankaikkeus, historia, kulttuuri, ympäristö...)
- Se on erilainen eri kulttuureissa ja eri aikakausina.
- Siihen vaikuttavat mm. omat kokemukset ja tiedonvälitys.
- Se on jokaisella ihmisellä erilainen.
- Se on laajempi kuin maailmankuva.
- Laaja käsitys maailmasta ja elämästä.
- Sisältää arvoja. Pohtii, mikä elämässä on tärkeää.
- Antaa elämälle tarkoitusta.
Maailmakuva ja -katsomus vaikuttavat ajatteluun ja toimintaan.
Muinaissuomalaisen käsitys maailmankaikkeudesta on melko erilainen, kuin meidän aikamme ihmisillä, joilla on tietellistä tietoa saatavilla.
Intialainen hindu taas saattaa suhtautua yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon eri tavalla, kuin esimerkiksi kristittty. Hindulaisuuteen kuuluvassa jälleensyntymisopissa ihminen on ansainnut paikkansa maailmassa edellisessä elämässä tapahtuneen toimintansa perusteella.
Tieteellinen maailmankuva perustaa selityksensa tiukasti tieteelliseen ajatteluun, eikä tarkastele asioita, joille ei voi löytää vastausta tieteen keinoin.
Ihminen, jolla on uskonnollinen maailmankuva, voi pohtia asioita toisin. Kysymys esimerkiksi jumaluuden olemassaolosta tai kuoleman jälkeisestä elämästä ovat oleellisia.
Uskonnoton humanismi taas korostaa ihmisyyttä ja ihmisarvoa kaiken mittana.
Usein ihmisen maailmankuva on yhdistelmä erilaisia maailmakuvia.
Uskonnollinen ja tieteellinen maailmankuva eivät välttämättä sulje toisiaan pois.
Ihminen voi ajatella maailman syntyneen alkuräjähdyksessä, kuten tiede asian selittää, mutta selittää sen syyksi Jumalan toiminnan.
Kuten arvot ja moraalikäsitykset, myös maailmankuva muotoutuu monien tekijöiden muovaavana.
Kristillinen maailmankuva
Kristillinen maailmankuva on uskonnollinen ja sen keskuksena on Jumala.
Maailma on syntynyt Jumalan tahdosta ja Jumala loi ihmisen rakastaakseen häntä.
Ihminen on osa maailmaa, muttei sen keskipiste.
Kysymys elämän tarkoituksesta saa vastauksensa kristinuskosta. Yhtenä lähteenä on Raamattu.
Ihmisen tehtävänä on mm. rakastaa Jumalaa ja lähimmäistä.
Päämääränä on pelastua. Käsitys kuolemanjälkeisestä elämästä on oleellinen.
Kirkon opetuksen mukaan ihminen on kahden maailman kansalainen, näkyvän sekä näkymättömän.
Vaikka elämän päämäärä on tuonpuoleisessa, on ihmisellä velvollisuutensa tässä maailmassa.
Ikoni: Maailman luominen. (1. Mooseksen kirja)
Kuva: https://www.flickr.com/photos/frted/5504096566