Raamattu

Raamattutiedon oppimateriaali

8lk:n kirja.
Kappaleet
1. Johdanto
2. Raamatun synty
3. Raamatun tutkimus

Esimerkkejä Raamatun kirjojen kulttuurivaikutuksesta:
4. Viisauskirjat
8. Ilmestyskirja
(ja Raamatun kulttuurivaikutusosio Pedanetista)

Linkit:

Suomennetut Bible Projectin videot (laita asetuksista suomenkielinen tekstitys)

RAAMATTU

RAAMATTU (kreik. ta grammata eli kirjoitukset)

  • Raamattu on kirkon ja kristittyjen pyhä kirja
  • Kirkon opetuksen mukaan se on Jumalan sanaa, jonka ihmiset ovat kirjoittaneet Pyhän Hengen innoittamina. Jumala ilmoittaa Raamatussa itsensä
  • Raamatussa on kaksi osaa: Vanha ja Uusi testamentti
  • VT: Jumalan liitto Israelin kanssa
  • UT: Jumalan liitto Kristukseen uskovien kanssa
  • VT on kirjoitettu hepreaksi, UT kreikaksi ja arameaksi.
  • Kirjojen synty on ollut pitkä prosessi
  • Kirjat pysyivät kauan suullisessa muodossa.
  • Syynä oli mm. se, että luku- ja kirjoitustaito olivat harvinaisia ja kirjoitusvälineet kalliita.
  • VT kirjoitettiin muistiin vuosina 1200–100 eKr.
  • UT kirjoitettiin muistiin vuosina 50–150 jKr.
  • Raamatun kaanon = hyväksyttyjen kirjojen luettelo
  • Kaanoniin hyväksyttiin ne kirjat, joiden katsottiin sisältävän Jumalan ilmoitusta

 

  • VT:sta on kaksi erilaista kaanonia:
  • Ensimmäinen (Aleksandrialainen kaanon) hyväksyttiin, kun diasporajuutalaiset (eli Palestiinan ulkopuolella elävät juutalaiset) käänsivät kirjoitukset kreikaksi. Käännöksen nimi on Septuaginta. (200 eKr.)
  • Palestiinan juutalaiset hyväksyivät oman kaanoninsa 90 jKr.

 

  • Aleksandrialainen kaanon on laajempi. Se sisältää 10–12 kirjaa, joita ei ole hyväksytty Palestiinalaiseen kaanoniin.
  • Näitä kirjoja kutsutaan deuterokanonisiksi (toisen luettelon kirjoiksi) tai apokryfisiksi (salattu).
  • On olemassa myös alkukristillisiä, Uuden testamentin apokryfikirjoja, jotka mm. kurovat umpeen VT:n ja Ut:n välistä aikaa.
  • Esimerkiksi kertomus Neitsyt Marian syntymästä kerrotaan näissä uuden testmentin apokryfikirjoissa.
  • Siitä syystä evankelis-luterilainen kirkko ei juhli kyseistä juhlaa kirkkovuodessaan.

 

  • VT: 39 kirjaa, UT: 27 kirjaa

Tehtävä: Etsi selitykset sanoille: ta grammata, kaanon, deuterokanoninen, apokryfinen, diasporajuutalainen

 

 

Raamatun tulkinta

  • Raamattua on tulkittu eri tavoin eri aikoina ja tavat saattavat vaihtua myös saman kirkkokunnan sisällä.

  • Eri tulkintatavoista saatetaan yhdistellä eri piirteitä.

1) Allegorinen (vertauskuvallinen) tulkinta

  • Teksteillä on syvempi, vertauskuvallinen merkitys ja ne viittaavat johonkin muuhun kuin siihen, mistä ne puhuvat.
  • Yleinen tulkintatapa 1500-luvulle saakka.

2) Pelastushistoriallinen tulkinta

  • Painotetaan kohtia, jotka käsittelevät ihmisen pelastusta, muut kohdat eivät ole niin tärkeitä.
  • Tärkein sisältö on ihmisen ja Jumalan välinen suhde.
  • Raamattu sisältää aikansa kulttuurin piirteitä, joita ei tule tulkita kirjaimellisesti.
  • Raamattu on sekä ihmisen että Jumalan sanaa.

3) Fundamentalistinen tulkinta

  • "kirjaimellinen tulkinta" Esim: Jumala loi maailman 7 vuorokaudessa.
  • Raamattu on erehtymätön.
  • kirjoittajat "Jumalan kyniä"

4) Eksistentiaalinen tulkinta

  • Raamatusta on etsittävä sanoma, joka koskettaa lukijaa tässä ja nyt. Sanoman ymmärtämiseksi lukijan tulee huomioida kirjoitusajan erilainen maailmankuva ja kulttuuri.

  • Raamatusta ei haeta historiallista tai tieteellistä tietoa, vaan sisältöä ja merkitystä omaan elämään.

 



Ortodoksinen kirkko tulkitsee Raamattua kokonaisuutena, eikä siitä voi irrottaa yksittäisiä jakeita perustelemaan asioita tyhjentävästi.
Asiayhetys ja kokonaisuus on huomioitava tekstiä tulkittaessa ja on selvitettävä, mitä kirjoittaja halusi omana aikanaan sanoa lukijalle.
Vaikka Raamattu nähdään Jumalan sanana siten, että Jumala on vaikuttanut kirjoittajiin, näkyy teksteissä myös kirjoittajan persoonallinen tyyli. Raamatusta ei tule hakea vastauksia esim. luonnontieteeseen. Luomiskertomus vastaa ennemminkin kysymykseen "kuka loi maailman".
Ortodoksinen kirkko ei tulkitse Raamattua sanatarkasti.

Miten Raamattua voidaan tutkia tieteellisesti?

Miten Raamatusta tuli Raamattu? Miten muutoksia tässä maailman levinneimmässä kirjakokoelmassa tutkitaan tieteellisesti? Videolla Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen ja tutkijatohtori Jessi Orpana kertovat aiheesta.



Tällä videolla tutkija Ville Mäkipelto kertoo vlogissaan, miten Raamattua voidaan tutkia tieteellisesti.

Kielet eivät käyttäydy samalla tavoin keskenään.

Raamatun kääntäminen ei ole helppoa. Raamatun sanasto on vanhaa ja ihan eri kulttuurista, kuin Suomi.

Kotoinen esimerkki käännöstyön vaikeudesta voidaan esittää näin: Maassa, jossa on lunta, on paljon sanoja lumelle, kun taas vastavasti siellä, missä ei ole lunta, niitä ei ole. Suomalainen tietää, mikä ero on loskalla, suvilumella ja hankiaisilla, mutta nämä voivat olla hankalia käännettäviä esimerkiksi swahiliksi. Raamatun kieli taas ei aina käänny täydellisen oikein suomeksi ja käännösvirheitä on tehty.

Luettelo lunta tarkoittavista sanoista Wikipediassa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä