S2 - tavoitteet ja kurssikuvaukset
Suomi toisena kielenä
Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan.
Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle.
Opetuksen tavoitteet
Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä
- osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa
- hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten
- kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa
- parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä
- tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita
- perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa)
- havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta
- oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa
- oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi S210 suoritetaan lukio-opintojen päätteeksi ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella.
Arviointi
Kaikki suomi toisena kielenä -kurssit arvioidaan asteikolla 4–10. Kaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueita kurssien sisällöissä määritetyllä tavalla. Näitä osa-alueita ovat lukeminen, kirjallisuus ja sanasto; kirjoittaminen; rakenteet ja kielitieto sekä puheviestintä ja vuorovaikutustaidot.
Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä.
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.
Pakolliset kurssit
|
S21 Perusteet hallintaan Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti - tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa - pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- kielitaidon kartoitus: kuullun ja luetun ymmärtäminen, rakenteiden hallinta, tuottamistaidot (puhuminen ja kirjoittaminen) - opiskelijan tausta ja kokemukset - kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen - lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka |
||||
|
- kirjoitelman johdonmukainen rakenne ja sisältö - aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteita |
- suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet |
- parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot |
||
|
Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus |
||||
|
S22 Kieli käyttöön Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa - oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä - oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään sanaston muodostumiskeinoja. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- erilaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä |
- hankitun tiedon kirjallista raportointia (esimerkiksi pienoistutkielma) |
- lausetason perusrakenteet: peruslauseen rakentaminen, peruslauseen jäsenet (erityisesti objekti), suomen kielelle ominaiset lausetyypit - sananmuodostuskeinot |
- kielitilanteiden vaihtelu ja puheen variaatiot - eri asiointitilanteita - hankitun tiedon suullista raportointia (esimerkiksi suullinen esitelmä) |
|
|
Painotetut aihekokonaisuudet: viestintä- ja mediaosaaminen |
||||
|
S23 Kielellä vaikutetaan Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin - rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen - oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan - tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana - parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- mielipidekirjoituksia - asiatekstin analyysi- ja tulkintaharjoituksia - kaunokirjallisuus vaikuttajana |
- asiatekstin analyysi- ja tulkintaharjoituksia - perustelemisen harjoittelemista kirjallisesti |
- nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua - vertailumuotoja - rektioseikkoja |
- asiatekstin analyysi- ja tulkintaharjoituksia - perustelemisen harjoittelemista suullisesti - ryhmäkeskustelutehtäviä |
- ajankohtaisohjelmia - media vaikuttajana |
|
Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen |
||||
|
S24 Syvemmät tekstitaidot Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen - harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- erilaisten tekstien (asiatekstit ja fiktiiviset tekstit) analysointia ja tulkintaa |
- tekstin tuottamista erilaisista aineistoista - luovaa kirjoittamista - referointia |
- oikeinkirjoitusseikkoja ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaan |
- erilaisten tekstien suullista analysointia ja tulkintaa |
-erilaisia mediatekstejä, niiden tulkintaa ja hyödyntämistä |
|
Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen |
||||
|
S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin - hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- kirjallisuuden keskeisiä lajeja - suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhyttä proosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos - yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely |
- kirjoitustehtäviä opinto- tai teatterikäynnistä |
- oikeinkirjoitus- ja tyyliseikkoja ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaan |
- opinto- tai teatterikäynti ja siitä keskustelu |
|
|
Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus |
||||
|
S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä - syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan - vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- sanavaraston kartuttamista eri aihe-alueilta - suomalainen kaunokirjallinen teos - luetun ymmärtämistä |
- kirjoitelmia eri aihealueilta - eri tekstilajien tuottamista - tiivistelmäharjoituksia |
-vaativien kielen rakenteiden kertaamista - kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä - rakennetehtäviä |
- erilaisten tekstien selittämistä |
|
|
Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus |
||||
Valtakunnalliset syventävät kurssit
|
S27 Puhekieli tarkasteluun Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin - oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- kirjallinen raportti itsenäisestä työstä |
- suomen puhekielen kielioppia ja erityispiirteitä - yleispuhekieli, murre, slangi - itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi ja työn suullinen esittäminen luokalle |
|||
|
S28 Erilaisten tekstien kirjoittamista Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan - varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia |
- kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esim. hakemus, valitus tai selvitys - kirjoittamista materiaalin pohjalta, esim. kommentti, analyysi tai arvostelu - luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan - kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet - jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa |
- kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan |
||
|
S29 Tekstien maailmassa Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - syventää taitojaan lukea erittelevästi ja elävästi - parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien lukemista - vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esim. oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos - kirjailija- tai teosesittely |
- kirjallisuudesta kirjoittamista |
- kirjallisuudesta keskustelemista, oman lukukokemuksen jakamista |
||
Koulukohtainen syventävä kurssi
|
S210 Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - tutustuu suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen - harjoittelee kokeen eri osa-alueita ja niihin vastaamista. |
||||
|
Lukeminen, kirjallisuus ja sanasto |
Kirjoittaminen |
Rakenteet ja kielitieto |
Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot |
Media |
|
- harjoitellaan erilaisten tekstilajien lukemista ja ymmärtämistä - erityyppisiin luetun ymmärtämisen koetehtäviin vastaamista |
- ylioppilasaine: tehtävänanto, suunnittelu, jäsentely ja kirjoittaminen - eri tekstilajien kertausta - tiivistelmäharjoituksia |
- keskeiset suomen kielen rakenteet - vaativien kielen rakenteiden kertaamista - ylioppilaskokeen rakennetehtäviä - kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä - oikeinkirjoituksen kertausta |
||
Oikolue tekstisi
Kieltä ja kulttuuria
Kotimaisten kielten ohjepankki
Kirjaesittely
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kirjaesittely
2. Älä takerru jokaiseen sanaa, jota et ymmärrä. Sisältö on tärkein
3. Kerro aluksi, kuka on kirjoittanut kirjan. Etsi netistä hänestä lyhyesti perustiedot. Kerro, mitä muita kirjoja hän on kirjoittanut.
4. Kuvaile kirjan päähenkilöitä ja kerro pääpiirteet kirjan tapahtumista.
5. Kerro, mitä pidit kirjasta. Positiiiviset ja negatiiviset mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.