JYK Helsingin seniorien puhutteleva aikamatka luterilaisen kirkon kuvakieleen 9.10.2014
JYK Helsingin seniorit saivat tilaisuuden perehtyä Suomen luterilaisten kirkkojen kuvakieleen jäsenemme Antti Hassin johdatuksella 9.10.2014. Ensiksi tutustuimme Riitta Luhtaselan opastamana Espoon tuomiokirkkoon, joka rakennettiin 1480-luvulla jo 1300-luvulta peräisin olevan puukirkon paikalle. Lyypekissä tehty krusifiksi on peräisin 1400-luvulta, mutta ollut välillä 1900-luvulla Kansallismuseossa. Alkuperäiset 1510-luvulta olevat maalaukset peitettiin 1700-luvulla kalkkivellillä, mutta paljastettiin jälleen 1900-luvulla. Antti Hassi totesi keskustelun aikana, että kirkossa alttari on oikealla paikalla seinän edessä irti seinästä, ja myös krusifiksi on oikealla paikalla. Sen sijaan kirkkotekstiilien valinta on aikanaan epäonnistunut. Kuitenkin kirkko Antin mielestä on aarre Espoon muiden kirkkojen joukossa.
Kirkkoon tutustumisen jälkeen siirryimme ammattiopisto Omnian ravintola Henricukseen, jossa lounaan jälkeen Antti piti esimerkkien valossa herättelevän ja kantaaottavan esitelmän Suomen luterilaisten kirkkojen kuvakielisestä, joka julkaistaan erikseen tällä sivustolla. Esityksen aikana tuli suullisesti esille monia mielenkiintoisia seikkoja, jotka eivät sisälly kirjoitettuun esitelmätekstiin. Kuulimme, että Antti oli nuorena miehenä maalaamassa Lennart Segerstråhlen kanssa Noormarkun kirkon freskoa. Antti oikaisi yleistä käsitystä Suomen vaakunasta. Käyrä miekka ei kuvaa idän sapelia, vaan se tarkoittaa harhaoppia, muslimeja. Leijona tarkoittaa Juudan leijonaa, Jeesusta. Ruusut vaakunassa ovat Lutherin ruusuja. Antti suositteli erinomaisena lähdeteoksena Heikki Klemetin kirjaa kirkonrakentajista. Mielenkiintoinen oli myös Eino Jutikkalan aikanaan esittämä teoria, että ensimmäinen ristiretki tehtiin Kokemäenjokilaaksoon, jossa oli jo sistersiläismunkkeja ennen tätä. Kristinuskon tulo Suomeen on ollut siten asteittainen prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma. Nykyisessä Sastamalassa sijaitseva Karkun kirkko on ollut keskuskirkko, jossa on käyty Keuruulta asti. Sinne juontavat Hassienkin juuret, josta Sääksmäen kautta on asutettu Jämsää. Sveitsissä sijaitseva Ronchampin kirkko on nykyarkkitehtuurin mestariteos. Kaikki Alvar Aallon suunnittelemat kirkot ovat sakraalisymboliikan kannalta virheellisiä. Oriveden kirkko, jonka suunnittelijat ovat Kaija ja Heikki Siren, on ainoa sodan jälkeen rakennetuista, jossa sakraalisymboliikka on täysin oikein. Samoin Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Osmo Rauhalan tekemät kirkkomaalaukset noudattavat tarkasti sakraalisymboliikan traditiota.
Kirkkoon tutustumisen jälkeen siirryimme ammattiopisto Omnian ravintola Henricukseen, jossa lounaan jälkeen Antti piti esimerkkien valossa herättelevän ja kantaaottavan esitelmän Suomen luterilaisten kirkkojen kuvakielisestä, joka julkaistaan erikseen tällä sivustolla. Esityksen aikana tuli suullisesti esille monia mielenkiintoisia seikkoja, jotka eivät sisälly kirjoitettuun esitelmätekstiin. Kuulimme, että Antti oli nuorena miehenä maalaamassa Lennart Segerstråhlen kanssa Noormarkun kirkon freskoa. Antti oikaisi yleistä käsitystä Suomen vaakunasta. Käyrä miekka ei kuvaa idän sapelia, vaan se tarkoittaa harhaoppia, muslimeja. Leijona tarkoittaa Juudan leijonaa, Jeesusta. Ruusut vaakunassa ovat Lutherin ruusuja. Antti suositteli erinomaisena lähdeteoksena Heikki Klemetin kirjaa kirkonrakentajista. Mielenkiintoinen oli myös Eino Jutikkalan aikanaan esittämä teoria, että ensimmäinen ristiretki tehtiin Kokemäenjokilaaksoon, jossa oli jo sistersiläismunkkeja ennen tätä. Kristinuskon tulo Suomeen on ollut siten asteittainen prosessi, ei kertaluonteinen tapahtuma. Nykyisessä Sastamalassa sijaitseva Karkun kirkko on ollut keskuskirkko, jossa on käyty Keuruulta asti. Sinne juontavat Hassienkin juuret, josta Sääksmäen kautta on asutettu Jämsää. Sveitsissä sijaitseva Ronchampin kirkko on nykyarkkitehtuurin mestariteos. Kaikki Alvar Aallon suunnittelemat kirkot ovat sakraalisymboliikan kannalta virheellisiä. Oriveden kirkko, jonka suunnittelijat ovat Kaija ja Heikki Siren, on ainoa sodan jälkeen rakennetuista, jossa sakraalisymboliikka on täysin oikein. Samoin Tyrvään Pyhän Olavin kirkon Osmo Rauhalan tekemät kirkkomaalaukset noudattavat tarkasti sakraalisymboliikan traditiota.