2012
Helsingin JYK-seniorit kokoontuivat 11.10.
Helsingin JYK -seniorit kokoontuivat 11.10. Vuosaaren satamassa sijaitsevaan 3,5 vuotta vanhaan Merimieskirkkoon. Ohjelman oli suunnitellut pastori Eija Kilpi, ja se koostui Suomen Merimieskirkko ry:n eläkkeellä olevan kehittämispäällikkö Esko Vepsän ja johtava satamakuraattori Päivi Tuomen puheenvuoroista.
Esko Vepsä on, paitsi merimieslähetystoiminnan pitkäaikainen veteraani, myös oiva Helsingin historian tuntija. Hän kertoi, että Helsingin tullessa pääkaupungiksi 1812 ja kaupungin väkiluvun lähtiessä kasvuun 10 000 - 15 000 asukkaasta kasvun syy ei ollut vain pääkaupungiksi tulo, vaan se, että kaupungissa oli venäläinen Viaporin laivastotukikohta. Tukikohdassa oli 30 000 sotilasta, ja siellä oli 80 % Venäjän laivastosta. Tämä potentiaali merkitsi suurta kulutuskysyntää ja veti kansainvälisiä kauppaliikkeitä. Engelin luoman Senaatintorin arkkitehtoninen idea perustuu siihen, että korkeimmalla on kirkko, sitten yliopisto, sitten valtion ylin hallinto ja sitten oikeuslaitos.
Merimieskirkko on vihitty ekumeenisin menoin, ja se tarjoaa palveluita, paitsi merimiehille, myös rekkakuskeille. Näin on muuallakin maailmassa. Merimieslähetyksen toiminta oli alkuvuosikymmeninä myös Suomen suurruhtinaskunnan ulkomaanlähettiläänä toimimista , ja merimiespapeilla oli 2000-luvulle saakka diplomaattistatus.
Lopuksi 22-päinen osanottajajoukko sai ihailla sataman hallintorakennuksen näköalatasanteelta maisemia yli Suomenlahden aina Tallinnaan asti.
Kokouksen lopuksi vetäjät Tuomo Ilomäki ja Ilkka Savijärvi esittivät toiveen, että Helsingin JYK-senioritoiminnalle löytyisi uusia vetäjiä nykyisten neljän toimintaa jatkamaan.
Esko Vepsä on, paitsi merimieslähetystoiminnan pitkäaikainen veteraani, myös oiva Helsingin historian tuntija. Hän kertoi, että Helsingin tullessa pääkaupungiksi 1812 ja kaupungin väkiluvun lähtiessä kasvuun 10 000 - 15 000 asukkaasta kasvun syy ei ollut vain pääkaupungiksi tulo, vaan se, että kaupungissa oli venäläinen Viaporin laivastotukikohta. Tukikohdassa oli 30 000 sotilasta, ja siellä oli 80 % Venäjän laivastosta. Tämä potentiaali merkitsi suurta kulutuskysyntää ja veti kansainvälisiä kauppaliikkeitä. Engelin luoman Senaatintorin arkkitehtoninen idea perustuu siihen, että korkeimmalla on kirkko, sitten yliopisto, sitten valtion ylin hallinto ja sitten oikeuslaitos.
Merimieskirkko on vihitty ekumeenisin menoin, ja se tarjoaa palveluita, paitsi merimiehille, myös rekkakuskeille. Näin on muuallakin maailmassa. Merimieslähetyksen toiminta oli alkuvuosikymmeninä myös Suomen suurruhtinaskunnan ulkomaanlähettiläänä toimimista , ja merimiespapeilla oli 2000-luvulle saakka diplomaattistatus.
Lopuksi 22-päinen osanottajajoukko sai ihailla sataman hallintorakennuksen näköalatasanteelta maisemia yli Suomenlahden aina Tallinnaan asti.
Kokouksen lopuksi vetäjät Tuomo Ilomäki ja Ilkka Savijärvi esittivät toiveen, että Helsingin JYK-senioritoiminnalle löytyisi uusia vetäjiä nykyisten neljän toimintaa jatkamaan.
JYK-seniorien joululounas 29.11.2012
JYK-seniorien joululounasta nautittiin jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Helsingissä Suomalaisella Klubilla. Paikalla oli yli 20 senioria.
Joululounaalla Kalle Laaksonen kiitti viisi vuotta toiminutta järjestelytoimikuntaa Ilkka Savijärvi (pj.), Tuomo Ilomäki (sihteeri), Pirkko Koski ja Eeva Kuvaja idearikkaasta monipuolisesta ohjelmasta, jota on järjestetty neljä kertaa vuodessa. Eija Kilpi on järjestänyt kirkkokäyntejä ja Pirkko Koski teatterivierailuja.
Vapaamuotoisen toiminnan luonteeseen kuuluu, että vetovastuu kiertää. Uusi järjestelytiimi Kalle Laaksonen, Anja Hakkarainen, Ulla Lehtiniemi ja Pentti Rauhala aloittaa tammikuussa työnsä. Mannerheim-museoon tutustuminen huhtikuussa on jo sovittu. Oman joukon piiristä on luvassa esityksiä, jotka liittyvät Jämsän seudulla vaikuttaneisiin henkilöihin (Karhumäen veljekset, Heikki Juven). Tarkoitus on myös tiivistää yhteyksiä Nyky-Jämsään päin. Pääyhdistyksen sihteeri Merja Lahtinen, keskeinen kuntapäättäjä, on lupautunut vierailemaan kokouksessamme ja kertomaan, mikä Jämsässä on ajankohtaista. Suunnitelmiin kuuluu myös omien kotisivujen perustaminen.
Joululounaan esitelmän piti Pentti Rauhala aiheenaan Hiljaisuuden retriitit, joista hän kertoi pitkän omakohtaisen kokemuksensa pohjalta. Hiljaisuuden retriitit ovat hengellisen elämän muoto, jossa vetäydytään viikonlopuksi täydelliseen hiljaisuuteen ja voidaan kokea mietiskelyn elvyttävää voimaa. Useat seurakunnat järjestävät retriittejä, ja niiden pitopaikkana ovat usein luonnonkauniit seurakuntien kurssikeskukset. Retriitit tarjoavat nykyajan hektisessä elämässä tarpeellisen mahdollisuuden irroittautua hetkeksi kellon ja kalenterin orjuudesta. Ne voi kokea, paitsi hengellisenä, myös maalliseen työnohjaukseen rinnastettavana kokemuksena. Tietoa hiljaisuuden retriiteistä saa seurakunnilta sekä Hiljaisuuden ystävät ry:n nettisivulta. Esitys herätti vilkkaan ja monipuolisen keskustelun.
Joululounaalla Kalle Laaksonen kiitti viisi vuotta toiminutta järjestelytoimikuntaa Ilkka Savijärvi (pj.), Tuomo Ilomäki (sihteeri), Pirkko Koski ja Eeva Kuvaja idearikkaasta monipuolisesta ohjelmasta, jota on järjestetty neljä kertaa vuodessa. Eija Kilpi on järjestänyt kirkkokäyntejä ja Pirkko Koski teatterivierailuja.
Vapaamuotoisen toiminnan luonteeseen kuuluu, että vetovastuu kiertää. Uusi järjestelytiimi Kalle Laaksonen, Anja Hakkarainen, Ulla Lehtiniemi ja Pentti Rauhala aloittaa tammikuussa työnsä. Mannerheim-museoon tutustuminen huhtikuussa on jo sovittu. Oman joukon piiristä on luvassa esityksiä, jotka liittyvät Jämsän seudulla vaikuttaneisiin henkilöihin (Karhumäen veljekset, Heikki Juven). Tarkoitus on myös tiivistää yhteyksiä Nyky-Jämsään päin. Pääyhdistyksen sihteeri Merja Lahtinen, keskeinen kuntapäättäjä, on lupautunut vierailemaan kokouksessamme ja kertomaan, mikä Jämsässä on ajankohtaista. Suunnitelmiin kuuluu myös omien kotisivujen perustaminen.
Joululounaan esitelmän piti Pentti Rauhala aiheenaan Hiljaisuuden retriitit, joista hän kertoi pitkän omakohtaisen kokemuksensa pohjalta. Hiljaisuuden retriitit ovat hengellisen elämän muoto, jossa vetäydytään viikonlopuksi täydelliseen hiljaisuuteen ja voidaan kokea mietiskelyn elvyttävää voimaa. Useat seurakunnat järjestävät retriittejä, ja niiden pitopaikkana ovat usein luonnonkauniit seurakuntien kurssikeskukset. Retriitit tarjoavat nykyajan hektisessä elämässä tarpeellisen mahdollisuuden irroittautua hetkeksi kellon ja kalenterin orjuudesta. Ne voi kokea, paitsi hengellisenä, myös maalliseen työnohjaukseen rinnastettavana kokemuksena. Tietoa hiljaisuuden retriiteistä saa seurakunnilta sekä Hiljaisuuden ystävät ry:n nettisivulta. Esitys herätti vilkkaan ja monipuolisen keskustelun.