2013
JYK Helsingin seniorien joululounas ti 3.12.2013 - jämsäläistä elinkeinohistoriaa
Heikki Juvén – esimerkillinen yrittäjäpersoona Jämsässä
JYK Helsingin seniorien joululounaalla 3.12.2013 ravintola Töölönrannassa jäsenemme Martti Juvén kertoi isästään Heikki Juvénista. Joululounaalla oli läsnä lähes 30 senioria.
Heikki Juvénilla oli ainutlaatuinen 50-vuotinen liikemiesura Jämsässä polkupyöräliikkeen ja myöhemmin kodinkonetavaratalon kauppiaana, suksitehtailijana ja kiinteistöjen rakentajana, joista kolme on vieläkin pystyssä Jämsän torin laidalla.
Heikki Juvén syntyi Partalassa vuonna 1907 Koiviston talon Juvén-nimisessä mäkituvassa. Hänen isällään Eerikillä oli koskessa mylly ja pärehöylä. Isä päätteli poikansa itsepäisestä luonteesta, että ”sinusta ei tule koskaan mitään”. Yrittäjägeenit olivat kuitenkin olemassa, sillä Heikki Juvén perusti jo 18-vuotiaana Jämsän Tippakujalle polkupyöräliikkeen. Koulunkäynti oli jäänyt kaksivuotiseen kansakouluun. Isä ehti kuolla näkemättä pojan yrittäjäuran alkua, johon hän sai opastusta sisarensa Katrin mieheltä Onni Kilpikoskelta, jolla oli Jyväskylässä suksitehdas, myöhemmin myös polkupyöräliike. Tuotevalikoima kasvoi nopeasti, ja jo vuonna 1926 Heikki Juvén perusti myös suksitehtaan, joka oli sittemmin sotien aikana yksi suurimmista puolustusvoimien suksitoimittajista vuosituotannon noustessa 10 000 – 15 000 suksipariin vuodessa. Tulipalot kohtasivat suksitehdasta kaksikin kertaa vuonna 1935 sekä sota-aikana, mutta aina rakennettiin uutta. Suksitehtaan aika meni ohitse, kun sälesukset korvasivat tehtaan tuottamat yksipuiset sukset.
Heikki Juvén avioitui vuonna 1933 Jenny Maria Närkin kanssa, ja Martti Juvén syntyi vuonna 1938.
Polkupyörä- ja kodinkoneliike muutti useampaankin kertaan paikkaa, kunnes vuonna 1950 Heikki Juvén rakennutti oman toimitalon. Vuonna 1958 hän rakennutti yhdessä rakennusliike Koskisen kanssa uuden talon. Uudella liikepaikalla tuotevalikoima kasvoi räjähdyksenomaisesti, ja koko talo tuli Juvénin käyttöön. Liike vietti vuonna 1975 viisikymmenvuotisjuhlaansa ja oli tällöin valtakunnan tasollakin arvostettu tavaratalo Heikki Juvén Oy, joka oli Jämsässä käsite – Juveeni. Tuotteet olivat kestäviä. Laaksosella Viialassakin on vielä käytössä vähintään 35 vuotta vanha Juvénilta ostettu ruohonleikkuri.
Heikki Juvénin rakennuttajaurasta esimerkkejä omien toimitalon lisäksi ovat Lasipalatsi, joka oli funkistyylinen aikanaan Jämsän suurin liiketalo, joka vuonna 1938 myytiin Jämsän Osuusliikkeelle. Veli Huugon kanssa Heikki rakennutti tälle liiketalon Mänttään. Ja vielä Jämsän torin laitaan toisen liiketalon yhdessä Aleksi Koskisen kanssa.
Isäänsä Martti Juvén luonnehti auktoriteetiksi isolla i:llä, jonka ei tarvinnut korottaa ääntään. Hän oli vaatimaton, mutta menestyshaluinen, johon ehkä oman isän vähättely kannusti. Isällä oli lämmin sydän, mitä kuvaa seuraava tapahtuma: Martti oli koulussa ensimmäisellä luokalla, jolla kahdella oppilaalla ei ollut suksia. Poika puhui asiasta kotona, jolloin isä kutsui pojat käymään liikkeessään ja lahjoitti heille sukset. Isä ei ollut järjestöihmisiä, mutta piti tiiviisti yhteyttä Sepon johtajan Emil Turkulaisen ja Jämsän Osuusliikkeen johtajan K.A.Karhun kanssa. Isä otti poika-Martin jo varhain liikkeeseen opettelemaan työntekoa ja johdatti Helsingin matkoillaan pojan myös korkeakulttuurin pariin. Isän liikkeenjohdon opit olivat samat, jotka Martti Juvén kohtasi myöhemmin omalla urallaan IBM:n myyntikäsikirjassa.
JYK Helsingin senioreilla oli hieno tilaisuus kuulla yrittäjäpersoonasta, joka rakensi Jämsää ja sen elinkeinoelämää omalla työllään ja osaamisellaan sellaiselle pohjalle, jota nykyisessä globaalien pörssiyhtiöiden maailmassa ei enää kohtaa.
PR
JYK Helsingin seniorien joululounaalla 3.12.2013 ravintola Töölönrannassa jäsenemme Martti Juvén kertoi isästään Heikki Juvénista. Joululounaalla oli läsnä lähes 30 senioria.
Heikki Juvénilla oli ainutlaatuinen 50-vuotinen liikemiesura Jämsässä polkupyöräliikkeen ja myöhemmin kodinkonetavaratalon kauppiaana, suksitehtailijana ja kiinteistöjen rakentajana, joista kolme on vieläkin pystyssä Jämsän torin laidalla.
Heikki Juvén syntyi Partalassa vuonna 1907 Koiviston talon Juvén-nimisessä mäkituvassa. Hänen isällään Eerikillä oli koskessa mylly ja pärehöylä. Isä päätteli poikansa itsepäisestä luonteesta, että ”sinusta ei tule koskaan mitään”. Yrittäjägeenit olivat kuitenkin olemassa, sillä Heikki Juvén perusti jo 18-vuotiaana Jämsän Tippakujalle polkupyöräliikkeen. Koulunkäynti oli jäänyt kaksivuotiseen kansakouluun. Isä ehti kuolla näkemättä pojan yrittäjäuran alkua, johon hän sai opastusta sisarensa Katrin mieheltä Onni Kilpikoskelta, jolla oli Jyväskylässä suksitehdas, myöhemmin myös polkupyöräliike. Tuotevalikoima kasvoi nopeasti, ja jo vuonna 1926 Heikki Juvén perusti myös suksitehtaan, joka oli sittemmin sotien aikana yksi suurimmista puolustusvoimien suksitoimittajista vuosituotannon noustessa 10 000 – 15 000 suksipariin vuodessa. Tulipalot kohtasivat suksitehdasta kaksikin kertaa vuonna 1935 sekä sota-aikana, mutta aina rakennettiin uutta. Suksitehtaan aika meni ohitse, kun sälesukset korvasivat tehtaan tuottamat yksipuiset sukset.
Heikki Juvén avioitui vuonna 1933 Jenny Maria Närkin kanssa, ja Martti Juvén syntyi vuonna 1938.
Polkupyörä- ja kodinkoneliike muutti useampaankin kertaan paikkaa, kunnes vuonna 1950 Heikki Juvén rakennutti oman toimitalon. Vuonna 1958 hän rakennutti yhdessä rakennusliike Koskisen kanssa uuden talon. Uudella liikepaikalla tuotevalikoima kasvoi räjähdyksenomaisesti, ja koko talo tuli Juvénin käyttöön. Liike vietti vuonna 1975 viisikymmenvuotisjuhlaansa ja oli tällöin valtakunnan tasollakin arvostettu tavaratalo Heikki Juvén Oy, joka oli Jämsässä käsite – Juveeni. Tuotteet olivat kestäviä. Laaksosella Viialassakin on vielä käytössä vähintään 35 vuotta vanha Juvénilta ostettu ruohonleikkuri.
Heikki Juvénin rakennuttajaurasta esimerkkejä omien toimitalon lisäksi ovat Lasipalatsi, joka oli funkistyylinen aikanaan Jämsän suurin liiketalo, joka vuonna 1938 myytiin Jämsän Osuusliikkeelle. Veli Huugon kanssa Heikki rakennutti tälle liiketalon Mänttään. Ja vielä Jämsän torin laitaan toisen liiketalon yhdessä Aleksi Koskisen kanssa.
Isäänsä Martti Juvén luonnehti auktoriteetiksi isolla i:llä, jonka ei tarvinnut korottaa ääntään. Hän oli vaatimaton, mutta menestyshaluinen, johon ehkä oman isän vähättely kannusti. Isällä oli lämmin sydän, mitä kuvaa seuraava tapahtuma: Martti oli koulussa ensimmäisellä luokalla, jolla kahdella oppilaalla ei ollut suksia. Poika puhui asiasta kotona, jolloin isä kutsui pojat käymään liikkeessään ja lahjoitti heille sukset. Isä ei ollut järjestöihmisiä, mutta piti tiiviisti yhteyttä Sepon johtajan Emil Turkulaisen ja Jämsän Osuusliikkeen johtajan K.A.Karhun kanssa. Isä otti poika-Martin jo varhain liikkeeseen opettelemaan työntekoa ja johdatti Helsingin matkoillaan pojan myös korkeakulttuurin pariin. Isän liikkeenjohdon opit olivat samat, jotka Martti Juvén kohtasi myöhemmin omalla urallaan IBM:n myyntikäsikirjassa.
JYK Helsingin senioreilla oli hieno tilaisuus kuulla yrittäjäpersoonasta, joka rakensi Jämsää ja sen elinkeinoelämää omalla työllään ja osaamisellaan sellaiselle pohjalle, jota nykyisessä globaalien pörssiyhtiöiden maailmassa ei enää kohtaa.
PR
JYK Helsingin seniorit eduskunnassa 17.10.2013
JYK Helsingin seniorit olivat 17.10. klo 11.30 – 14 jämsäläisen kansanedustaja Tuula Peltosen vieraina eduskunnassa. Kansanedustajan lisäksi meitä isännöivät avustaja Jarmo Ailio ja tiedotussihteeri Rami Kurth. Rami Kurth esitteli eduskunnan tiloja. Näimme valtiosalin, joka on eduskunnan juhlatilaisuuksien ja mediahaastattelujen tapahtumapaikka, täysistuntosalin ja pääsimmepä kurkistamaan yhden valiokunnan istuntosaliinkin.
Tuula Peltonen kertoi meille kansanedustajan viikoittaisesta työstään, joka valiokunta- ja täysistuntojen osalta kestää tiistaista perjantaihin, mutta jatkuu usein viikonloppuina mm. kansanvälisissä luottamustehtävissä. Hän kertoi olevansa kotoisin Pohjois-Karjalan Juukasta ja työskennelleensä yo-merkonomitutkinnon jälkeen pankkialalla ja Pohjois-Karjalan kiveä jalostavissa yrityksissä. Erityisopettajaksi valmistuttuaan hän hakeutui opettajaksi Jämsän seudulle ja on ollut ennen Jämsää opettajana Kuhmoisissa ja Kuorevedellä asuen nykyään Jämsänkoskella. Hän kuuluu puolustus- ja sivistysvaliokuntaan, on mm. opetushallituksen johtokunnan varapuheenjohtaja sekä mukana monissa kansainvälisissä luottamustoimissa. Hän on Jämsän kaupunginvaltuuston jäsen ja toimi aiemmin valtuuston puheenjohtajana. Kunnallinen luottamusmiesura alkoi vuonna 2000 Jämsänkosken kaupunginvaltuustossa.
Seniorit esittivät vilkkaasti kysymyksiä kansanedustajalle. Aiheet koskivat mm. sivistysvaliokunnassa vireillä olevia asioita, kuten opiskelijahuoltolakiesitystä, joka velvoittaa myös toisen asteen oppilaitokset palkkaamaan opiskelijahuoltohenkilöstöä riittävästi, sekä kansallisen tutkintojen viitekehystä koskevan lakiehdotuksen käsittelyaikataulua. Puolustusvaliokunnan asioista kiinnostivat paikalliset Hallin ja Keuruun varuskuntien lakkautusta koskevat kysymykset. Lisäksi esillä olivat paikalliset kysymykset, kuten Jämsä – Mänttä –tie, jonka parannukseen oli saatu rahoitusta paikallisten kansanedustajien, mm. Tuula Peltosen aktiivisuuden avulla.
Senioreilla oli tarkoitus osallistua myös klo 16-17 pidetylle eduskunnan kyselytunnille, mutta lehteri oli jo varattu täyteen, joten me, jotka jäimme odottelemaan kyselytuntia, jouduimme tyytymään kyselytunnin seuraamiseen Pikkuparlamentin monitorista.
PR
Tuula Peltonen kertoi meille kansanedustajan viikoittaisesta työstään, joka valiokunta- ja täysistuntojen osalta kestää tiistaista perjantaihin, mutta jatkuu usein viikonloppuina mm. kansanvälisissä luottamustehtävissä. Hän kertoi olevansa kotoisin Pohjois-Karjalan Juukasta ja työskennelleensä yo-merkonomitutkinnon jälkeen pankkialalla ja Pohjois-Karjalan kiveä jalostavissa yrityksissä. Erityisopettajaksi valmistuttuaan hän hakeutui opettajaksi Jämsän seudulle ja on ollut ennen Jämsää opettajana Kuhmoisissa ja Kuorevedellä asuen nykyään Jämsänkoskella. Hän kuuluu puolustus- ja sivistysvaliokuntaan, on mm. opetushallituksen johtokunnan varapuheenjohtaja sekä mukana monissa kansainvälisissä luottamustoimissa. Hän on Jämsän kaupunginvaltuuston jäsen ja toimi aiemmin valtuuston puheenjohtajana. Kunnallinen luottamusmiesura alkoi vuonna 2000 Jämsänkosken kaupunginvaltuustossa.
Seniorit esittivät vilkkaasti kysymyksiä kansanedustajalle. Aiheet koskivat mm. sivistysvaliokunnassa vireillä olevia asioita, kuten opiskelijahuoltolakiesitystä, joka velvoittaa myös toisen asteen oppilaitokset palkkaamaan opiskelijahuoltohenkilöstöä riittävästi, sekä kansallisen tutkintojen viitekehystä koskevan lakiehdotuksen käsittelyaikataulua. Puolustusvaliokunnan asioista kiinnostivat paikalliset Hallin ja Keuruun varuskuntien lakkautusta koskevat kysymykset. Lisäksi esillä olivat paikalliset kysymykset, kuten Jämsä – Mänttä –tie, jonka parannukseen oli saatu rahoitusta paikallisten kansanedustajien, mm. Tuula Peltosen aktiivisuuden avulla.
Senioreilla oli tarkoitus osallistua myös klo 16-17 pidetylle eduskunnan kyselytunnille, mutta lehteri oli jo varattu täyteen, joten me, jotka jäimme odottelemaan kyselytuntia, jouduimme tyytymään kyselytunnin seuraamiseen Pikkuparlamentin monitorista.
PR
JYK Helsingin seniorit Kulttuurikeskus Sofiassa 6.9.2013
JYK Helsingin seniorit vierailivat 6.9.2013 Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa. Mukana oli 28 senioria, ja meitä isännöivät metropoliitta Ambrosius ja diakoni Andreas Salminen. Metropoliitta Ambrosius johdatteli elävällä ja syvällisellä tavalla senioreita ortodoksisuuteen Suomessa. Hänellä oli päässään jäsenemme Terttu Hassin suunnittelema mitra (ortodoksinen piispanhiippa). Suomessa on n. 60 000 ortodoksia, joista n. 20 000 eli kolmannes Helsingin seurakunnassa. Metropoliitta Ambrosiuksen Helsingin hiippakunnan pohjoisin kolkka on Jämsä, jossa metropoliitta kertoi vierailleensa. Jämsä kuuluu Tampereen seurakuntaan. Leikillisesti Ambrosius totesi, että ortodoksikirkon n. 20 seurakuntaa ovat jo toteuttaneet kuntarakenneuudistuksen mallin.
Ambrosius määritteli ortodoksisen kirkon ja luterilaisen kirkon eron seuraavasti: "sama usko kahdessa eri paketissa" tai "lyhyet saarnat ja pitkät seremoniat". Ambrosiukselle esitettiin kirkkoja jakava kysymys naispappeuden mahdollisuudesta ortodoksikirkossa, jonka suhteen hän oli avoimella mielellä, sekä homoparien vihkimisestä, jossa Ambrosiuksen kanta oli lähellä luterilaisen kirkon virallista kantaa. Metropoliitta kertoi arvostavansa luterilaisen kirkon myönteistä suhtautumista vähemmistökirkkoon, mikä ei kaikissa maissa suinkaan toteudu, sekä Suomen hyvää ekumeenista yhteyttä kirkkojen välillä.
Uskon, että vierailu syvensi ja ehkä muuttikin joiltakin osin käsitystämme toisesta kansankirkostamme. Jäsenistö esitti ydinasioihin kohdistuvia hyviä kysymyksiä, jotka antoivat hyvän pohjan viisaille vastauksille.
PR
Ambrosius määritteli ortodoksisen kirkon ja luterilaisen kirkon eron seuraavasti: "sama usko kahdessa eri paketissa" tai "lyhyet saarnat ja pitkät seremoniat". Ambrosiukselle esitettiin kirkkoja jakava kysymys naispappeuden mahdollisuudesta ortodoksikirkossa, jonka suhteen hän oli avoimella mielellä, sekä homoparien vihkimisestä, jossa Ambrosiuksen kanta oli lähellä luterilaisen kirkon virallista kantaa. Metropoliitta kertoi arvostavansa luterilaisen kirkon myönteistä suhtautumista vähemmistökirkkoon, mikä ei kaikissa maissa suinkaan toteudu, sekä Suomen hyvää ekumeenista yhteyttä kirkkojen välillä.
Uskon, että vierailu syvensi ja ehkä muuttikin joiltakin osin käsitystämme toisesta kansankirkostamme. Jäsenistö esitti ydinasioihin kohdistuvia hyviä kysymyksiä, jotka antoivat hyvän pohjan viisaille vastauksille.
PR
Metropoliitta Ambrosius ja JYK seniori Terttu Hassi Sofiassa 6.9.2013.
Metropoliitta Ambrosiuksen päässä oleva mitra (piispanhiippa) on tekstiilitaiteilija, JYK seniori, Terttu Hassin suunnittelema.