YK Helsingin seniorit kokoontuivat perinteiselle joululounaalle ravintoTöölönrantaan 4.12.2014. Esitelmän piti professori Ilkka Savijärvi aiheenaan Jämsän ja Kuhmoisten raja, jota teemaa hän on käsitellyt Puukkoisten kyläkirjassa. Esitys julkaistaan erikseen tällä sivustolla.

Esitelmä viritti vilkkaan keskustelun rajan siirron yhteydestä kuhmoislaisen paimenen murhaan Edesniemellä. Sen Kuhmoisten historian kirjoittaja Suvanto uskoo olleen syy rajan siirtoon, mutta murhan oletettu ajankohta ei täsmää siihen, että Jämsän ja Kuhmoisten raja on siirtynyt jo 1500-luvulla etelämmäksi siten, että Puukkoisten kylä siirtyi osaksi Kuhmoista. Paimenen murhan Ilkka Savijärvi olettaa liittyvän kuuluisan Jämsän kirkkoherran Svahnstrupen kalastusoikeuksien hankkimiseen. Talolliset maksoivat 1600-luvulla suuren osan veroistaan kaloina.

Eeva Yli-Luukko nostin esille Jämsän murteen sekä sen, että Puukkoisten yhteys Jämsään ja Hassiin on ollut kiinteämpi kuin muihin Kuhmoisten kyliin.

Antti Hassin puheenvuorossa pohdittiin Jämsän asutuksen tuloa Sääksmäeltä ja edelleen Kokemäenjoen varrelta sekä Jämsän vanhan kirkkopitäjän rajoja, jotka ovat ulottuneet Jyväskylän pohjoispuolelle asti. Sääksmäellä vaikutti Hämeen kuningas Rapolan kartanossa. Kalastuksen merkitystä menneiden vuosisatojen Jämsässä osoittaa sekin, että talojen maat uloittuivat soiroina Jämsänjokeen. Jämsänjoki on ollut vanha Novgorodin ja Ruotsin raja 1100-luvulla. Jämsän murre voi liittyä Nuijasodan suuriin tappiohin, kun suuri joukko jämsäläisiä talonpoikia sai surmansa Nyystölässä Padasjoella, ja taloihin tuli uudet isännät. Isoviha koetteli raskaasti Jämsää, koska Jämsässä oli suomalainen sissijoukko.

Kalle Laaksonen herätti kysymyksen Puukkoisten nimestä. Ilkka Savijärvi arveli sen johtuvan kylän ensimmäisestä asukkaasta Pukoksesta. Puukko on myös pieni puu.
Keskustelu oli niin mielenkiintoista, että totesimme tarpeelliseksi käydä jatkossakin keskustelua Jämsän historiasta, josta senioreille on paljon tietoa ja näkemystä.