Pakolliset opinnot
S21 Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2op)
Opintojakso toimii johdantona suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opintoihin. Opiskelija syventää käsitystään tekstien monimuotoisuudesta ja oppii havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista keskeisiä ovat vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen osaaminen.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija- osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja
- oppii havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä ja hyödyntämään sitä omassa kirjoittamisessaan
- oppii käyttämään erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
- syventää kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyviä taitojaan.
Keskeiset sisällöt
- pitkien tekstien lukeminen, mahdollisesti myös muilla opiskelijan osaamilla kielillä: tekstin tavoitteen ja sisällön ymmärtäminen
- keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
- luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavat strategiat, abstraktin kielen taito, sana-, fraasi- ja käsitevaranto
- kielen- ja tekstinhuoltoa
- verbityyppien, verbien astevaihtelun, verbien aikamuotojen sekä modusten kertausta
- sanaston muodostamiskeinoja: sanojen yhdistäminen, sanojen johtaminen
- otsikkokirjoitelma
- erilaisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
- kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan muun muassa luetun ymmärtämistä, kielen rakenteista verbioppia, otsikkokirjoitelma sekä kaunokirjalliseen teokseen liittyvät tehtävät. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).
S22 + S23 Tekstit ja vuorovaikutus (2op)
Keskeisiä tavoitteita ovat kielitietoisuuden ja monilukutaidon syventäminen sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opintojakson aikana kehitetään myös opiskelijan viestintätaitoja niin kuuntelijana, puhujana kuin kirjoittajanakin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista keskitytään vuorovaikutusosaamiseen sekä globaali- ja kulttuuriosaamiseen.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan
- ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle
- oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa
- oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan
- kehittää lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana
- lisää viestintärohkeuttaan ja syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä
- oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
- oppii havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä.
Keskeiset sisällöt
- suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys, kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
- eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
- opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat
- nominien astevaihtelu
- sijamuotojen kertausta: monikon genetiivi ja partitiivi
- lauseenjäsennystä
- subjektin ja predikaatin kongruenssi
- nesessiivilauseet
- aineistopohjainen kirjoitelma
- oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen
- kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot
- tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä
- verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
- ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
- suullinen puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta
- kokous
- suullinen esitelmä
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan muun muassa kielen rakenteista sijamuodot ja lauseenjäsennys, aineistopohjainen kirjoitelma sekä suullinen esitelmä. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).
S24 Kirjallisuuden keinoja (2op)
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- harjaantuu lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä
- kehittää ymmärrystään kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ja ilmaisukeinoista
- kiinnostuu ja oppii nauttimaan kirjallisuudesta
- oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
- kehittää kielellisten rakenteiden ja sanaston hallintaa lukemalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta.
Keskeiset sisällöt
- kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
- eläytyvää ja analyyttista kirjoittamista ja keskustelua kirjallisuuden pohjalta
- novelli, novellianalyysi
- runo, runoanalyysi
- draama
- kuva-analyysi
- kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä leikittely
- kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
- kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja itsenäisesti tai yhdessä luettuna
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan kirjallisuuteen liittyvät sekä suulliset että kirjalliset tehtävät. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).
S25 Media vaikuttajana (2op)
Yleiset tavoitteet
Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen
- syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan
- ymmärtää median toimintatapoja, median merkityksen identiteettien rakentumisessa ja median roolin yhteiskunnallisena vaikuttajana
- oppii tarkastelemaan erilaisissa teksteissä käytettäviä vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoja
- osaa tarkastella myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana
- oppii perustelemaan omia mielipiteitään yhä monipuolisemmin kirjoittajana ja puhujana.
Keskeiset sisällöt
- vaikuttamisen kielelliset ja audiovisuaaliset keinot, argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot
- mielipidekirjoitus
- perustelemisen harjoitteleminen suullisesti ja kirjallisesti, lähdekritiikki, tiedonhankinta ja tiedonhallinta, tekijänoikeudet
- argumentoivan kielenkäytön sanastoon ja rakenteisiin perehtyminen: geneeriset ilmaukset, modaalisuuden ja affektisuuden ilmaisukeinot
- kielellisten keinojen valinta, tekstilaji ja tyyli
- yhteiskunnallisesti merkittävä tai ajankohtainen kokonaisteos
- adjektiivien ja adverbien vertailuasteet
- verbien nominaalimuotoja ja lauseenvastikkeita
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan muun muassa kielen rakenteista adjektiivien ja adverbien vertailuasteet sekä lauseenvastikkeet, mielipidekirjoitus ja kirjallisuuteen liittyvät tehtävät. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).
S26 + S27 Kirjoittamista ja viestintää (2op)
Opiskelija rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan. Hän oppii kirjoittamaan tekstejä myös muiden kanssa ja arvioimaan niitä. Lisäksi opiskelija kehittää esiintymistaitojaan sekä suullisen viestinnän strategioita. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat vuorovaikutusosaaminen ja hyvinvointiosaaminen.
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu kirjoittajana ja syventää kirjoitusprosessin hallinnan taitojaan
- syventää käsitystään tekstin rakenteen, kielen ja ilmaisutapojen vaikutuksesta tekstin merkityksiin sekä oppii laatimaan ja muokkaamaan laajahkoja asiatekstejä
- oppii kirjoittamaan tekstejä myös yhdessä muiden kanssa.
- kehittää kuullun ymmärtämisen, kuuntelemisen, vuorovaikutuksen sekä suullisen viestinnän strategioita ja taitoja
- lisää viestintärohkeuttaan ja kehittää esiintymistaitojaan niin, että pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan erilaisissa kielenkäyttötilanteissa
- hahmottaa puheen toimintana, jossa jokainen vuoro sekä tulkitsee että rakentaa tilannetta
- oppii tarkastelemaan kielen merkitystä ja vaihtelua vuorovaikutustilanteissa.
Keskeiset sisällöt
- kirjoittaminen prosessina: aiheen ja aineiston valinta ja ideointi, aiheen rajaus sekä näkökulman valinta; jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely; palautteen antaminen ja vastaanottaminen
- tekstien jakaminen ja vertaisarvioinnin taidot
- sidosteisuus tekstin eri tasoilla, esimerkiksi tekstin kokonaisrakenne, kappaleet, virke, sanajärjestys
- asiatyylille ominaisten kielellisten rakenteiden hallinta, esimerkiksi infiniittiset rakenteet, yhdyslauseet, viittaussuhteet
- essee
- tiivistelmä
- referaatti
- kommentti
- kuullunymmärtämis- ja kuuntelustrategiat ja -taidot, vuorovaikutustilanteiden havainnoiminen
- yksilön kielellinen repertuaari, kielenkäyttötilanteiden ja kielen vaihtelu sekä puheen kielellisiä keinoja ja retoriikkaa
- esiintymistaidot: puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen
- puhekielen piirteitä
- murteet ja slangit
- puhe
- väittely
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan muun muassa asiakirjoituksia ja suullista esiintymistä. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).
S28 Suomen kirjallisuuden tulkintaa (2op)
Yleiset tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
- lisää kaunokirjallisuuden tuntemustaan
- kehittää kykyään tarkastella kirjallisuutta sen kulttuurisessa ja historiallisessa syntykontekstissa
- ymmärtää eri kontekstien merkityksen kirjallisuuden tulkinnassa
- tutustuu suomalaisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja teemoihin sekä osaa arvioida niiden merkitystä.
Keskeiset sisällöt
- Suomen kirjallisuuden vaiheet osana maailmankirjallisuutta
- eri aikakausien kaunokirjallisuutta ihmiskuvan, identiteettien, maailmankuvan sekä arvo- ja aatemaailman näkökulmasta
- kirjallisuuden tutkimista eri konteksteissaan: tekijän ja lajin konteksti, historiallinen ja kulttuurinen konteksti, poliittinen ja yhteiskunnallinen konteksti
- merkittävä tai ajankohtainen kaunokirjallinen kokonaisteos
- suomalainen elokuva
Arviointi
Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan kaunokirjallisuuteen liittyviä suullisia ja kirjallisia tehtäviä. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).