Opiskelija harjaantuu lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä. Hän kehittyy kielellisten rakenteiden ja sanaston hallinnassa. Opintojaksolla opiskellaan kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista painottuvat globaali- ja kulttuuriosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettinen ja ympäristöosaaminen.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu lukemaan, ymmärtämään ja tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä
• kehittää ymmärrystään kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ja ilmaisukeinoista
• kiinnostuu ja oppii nauttimaan kirjallisuudesta
• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
• kehittää kielellisten rakenteiden ja sanaston hallintaa lukemalla suomenkielistä kaunokirjallisuutta.

Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden keskeisiä lajeja, ilmaisukeinoja ja analyysin käsitteitä
• eläytyvää ja analyyttista kirjoittamista ja keskustelua kirjallisuuden pohjalta
• novelli, novellianalyysi
• runo, runoanalyysi
• draama
• kuva-analyysi
• kielen kuvallisuus ja kulttuurisidonnaisuus, monitulkintaisuus ja kielellä leikittely
• kertomus ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa sekä muissa teksteissä, esimerkiksi teatteriesityksissä, elokuvissa, peleissä tai muissa mediateksteissä
• kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja itsenäisesti tai yhdessä luettuna

Arviointi

Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan kirjallisuuteen liittyvät sekä suulliset että kirjalliset tehtävät. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).