Keskeisiä tavoitteita ovat kielitietoisuuden ja monilukutaidon syventäminen sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opintojakson aikana kehitetään myös opiskelijan viestintätaitoja niin kuuntelijana, puhujana kuin kirjoittajanakin. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista keskitytään vuorovaikutusosaamiseen sekä globaali- ja kulttuuriosaamiseen.

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan
• ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle
• oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa
• oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan
• kehittää lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana
• lisää viestintärohkeuttaan ja syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä
• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
• oppii havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt

• suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys, kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
• eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
• opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat
• nominien astevaihtelu
• sijamuotojen kertausta: monikon genetiivi ja partitiivi
• lauseenjäsennystä
• subjektin ja predikaatin kongruenssi
• nesessiivilauseet
• aineistopohjainen kirjoitelma
• oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen
• kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot
• tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio
• suullinen puheenvuoro ajankohtaisesta aiheesta
• kokous
• suullinen esitelmä

Arviointi

Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten itsearviointia ja vertaisarviointia. Lisäksi arviointiin vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi kirjalliset ja suulliset tuotokset, sekä aktiivinen työskentely opintojakson aikana. Tällä opintojaksolla arvioidaan muun muassa kielen rakenteista sijamuodot ja lauseenjäsennys, aineistopohjainen kirjoitelma sekä suullinen esitelmä. Opintojakso arvioidaan numerolla (4–10).