4. 1800-luvun kansainvälinen politiikka

Itsenäisten & suvereenien valtioiden aika syntyi Westfalenin rauhassa 1648 
  • Valtioiden suvereenisuus eli täysivaltaisuus, valtioiden välisen politiikan perusta
Euroopan suurvaltojen tasapainopolitiikka
  • Tasapainopolitiikka = pyrittiin siihen, ettei yksikään valtio olisi hegemonisessa asemassa
  • Tasapainopolitiikan perusta luotiin Napoleonin sotien jälkeen Wienin kongressissa 1814-1815, jolloin Euroopan kartta piirrettiin uudelleen
  • Muuttuvin liittokunnin haettiin tasapainoa Euroopan valtioiden välillä
  • Suurvaltojen keskinäisten voimasuhteiden muuttumattomuuden ajateltiin takaavan rauhan Euroopassa 
  • Jos joku suurvalta yrittäisi muuttaa omavaltaisesti ja aggressiivisesti voimasuhteita, muut valtiot puuttuisivat asiaan 
  • Saksan-Ranskan sodassa (1870-71) Saksa osoitti olevansa Manner-Euroopan johtovaltio
  • Maailman merillä ja taloudessa Iso-Britannia oli johtava valtio, vaikka Saksa otti nopeasti Isoa-Britanniaa kiinni
  • Venäjän mahti kasvoi, Krimin sodassa (1853-56) Ranska ja Iso-Britannia estivät Venäjän vallan kasvun Ottomaanien valtakunnan kustannuksella

Nationalismi, eli kansallisuusaate, syntyi 1800-luvun alkupuolella

  • Italian pikkuvaltiot yhdistyivät Italian kuningaskunnaksi 1860-luvulla
  • Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät Saksan keisarikunnaksi 1870-luvulla, Itävalta jättäytyi omaksi suurvallakseen, vaikka sen eliitti olikin saksankielistä
  • Eri alueiden alistetut kansat kehittivät kansallista kulttuuriaan ja vaativat jopa itsenäisyyttä, esim. Puolassa, Unkarissa ja Suomessa
  • Toisinaan suurvallat puuttuivat toistensa sisäisiin asioihin auttamalla kukistamaan kansannousuja
  • Ottomaanien valtakunta, ”Euroopan sairas mies”, menetti otteen Balkanin alueesta, Kreikka, Bulgaria, Serbia, Romania itsenäistyivät

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä