Muistiinpanot
3. Imperialismin aikakausi
Aatteet muuttivat maiden sisäpolitiikkaa
- Nationalismi korosti eri kieliä puhuvien ihmisten kuuluvan eri kansaan, ja että näiden kansojen tulisi luoda omat kansallisvaltionsa
- Konservatiivit yrittivät ylläpitää kuninkaan ja aatelin valtaa nopeasti muuttuvassa maailmassa
- Liberaalit vaativat parlamentteja, eli kansanedustuslaitoksia, 1800-luvun puolivälin jälkeen saivat toiveitaan läpi
- Työväestö järjestäytyi ja alkoi vaatia parempaa palkkaa ja lyhyempää työaikaa, 1800-luvun lopulla parannuksia työläisten oloihin
Kilpailu siirtomaiden valloituksesta, eli imperialismi:
- Imperiumi = maailmanvalta, suuri & laaja valtio
- Kulttuuri-imperialismi = kulttuurin tuhoaminen ja korvaaminen valtaapitävien kulttuurilla
- Eurooppalaiset suurvallat jakoivat maailman keskenään siirtomaiksi
- Yhdysvaltojen noudattaman Monroen opin takia Amerikan mannerta ei uudelleen valloitettu eurooppalaisten suurvaltojen toimesta, Yhdysvallat suojeli ja hyödynsi Napoleonin sotien seurauksena itsenäistyneitä latinalaisen Amerikan maita
- 2/3 maailman pinta-alasta oli eurooppalaisten siirtomaaisäntien hallussa vuonna 1914
- Siirtomaita hyödynnettiin taloudellisesti
- Valloitettuja kansoja kohdeltiin välinpitämättömästi, useimmiten heitä pidettiin ”rodullisesti” alempiarvoisina kansoina
- Eurooppalaiset suurvallat kielsivät orjakaupan 1800-luvun puolivälissä, mutta arabit kävivät orjakauppaa sisämaan kautta ja olot siirtomaissa paikallisväestölle eivät aina poikenneet paljoa orjuudesta
- Siirtomaissa tapahtuneet kapinat kukistettiin väkivaltaisesti
- Kilpailu siirtomaista kiristi suurvaltojen välejä, mutta konfliktit pystyttiin ratkomaan rauhanomaisesti neuvottelujen kautta
Syitä siirtomaiden hankintaan:
- Uusi teknologia mahdollisti Afrikan sisäosion valloituksen
- Siirtomaiden valloitus toi ”kunniaa” suurvaltojen välisessä kamppailussa
- Siirtomaat toimivat kaupankäynnin tukikohtina
- Siirtomaista saatiin markkinoita tuotteille ja raaka-aineita teollisuudelle
- Siirtomaista saatiin elintarvikkeita Euroopan kasvavalle väestölle
- Usko eurooppalaisten sivistykselliseen ylivertaisuuteen ja halu sivistää muita (valkoisen miehen taakka)
- Halu levittää kristinuskoa
- Eurooppalaista "liikaväestöä" voitiin asuttaa siirtomaihin, lähtijät useimmiten keskiluokkaa esim. virkamiehiä ja kauppiaita
- Paikalliskulttuurien tuhoutuminen
- Kansojen ja heimojen kiristyneet välit keinotekoisissa valtioissa
- Siirtomaiden taloudellinen hyväksikäyttö
- Talouden yksipuolistuminen vastaamaan siirtomaaisäntien tarpeita
- Afrikka tiukemmin osaksi maailmantaloutta
- Uusia kasveja siirtomaihin ja myös Eurooppaan
- Länsimaista teknologiaa ja infrastruktuuria siirtomaihin, tärkeimpänä lennätin ja junanrata
- Länsimaisen lakiajattelun perusteet levisivät ympäri maailmaa
4. 1800-luvun kansainvälinen politiikka
Itsenäisten & suvereenien valtioiden aika syntyi Westfalenin rauhassa 1648
- Valtioiden suvereenisuus eli täysivaltaisuus, valtioiden välisen politiikan perusta
- Tasapainopolitiikka = pyrittiin siihen, ettei yksikään valtio olisi hegemonisessa asemassa
- Tasapainopolitiikan perusta luotiin Napoleonin sotien jälkeen Wienin kongressissa 1814-1815, jolloin Euroopan kartta piirrettiin uudelleen
- Muuttuvin liittokunnin haettiin tasapainoa Euroopan valtioiden välillä
- Suurvaltojen keskinäisten voimasuhteiden muuttumattomuuden ajateltiin takaavan rauhan Euroopassa
- Jos joku suurvalta yrittäisi muuttaa omavaltaisesti ja aggressiivisesti voimasuhteita, muut valtiot puuttuisivat asiaan
- Saksan-Ranskan sodassa (1870-71) Saksa osoitti olevansa Manner-Euroopan johtovaltio
- Maailman merillä ja taloudessa Iso-Britannia oli johtava valtio, vaikka Saksa otti nopeasti Isoa-Britanniaa kiinni
- Venäjän mahti kasvoi, Krimin sodassa (1853-56) Ranska ja Iso-Britannia estivät Venäjän vallan kasvun Ottomaanien valtakunnan kustannuksella
Nationalismi, eli kansallisuusaate, syntyi 1800-luvun alkupuolella
- Italian pikkuvaltiot yhdistyivät Italian kuningaskunnaksi 1860-luvulla
- Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät Saksan keisarikunnaksi 1870-luvulla, Itävalta jättäytyi omaksi suurvallakseen, vaikka sen eliitti olikin saksankielistä
- Eri alueiden alistetut kansat kehittivät kansallista kulttuuriaan ja vaativat jopa itsenäisyyttä, esim. Puolassa, Unkarissa ja Suomessa
- Toisinaan suurvallat puuttuivat toistensa sisäisiin asioihin auttamalla kukistamaan kansannousuja
- Ottomaanien valtakunta, ”Euroopan sairas mies”, menetti otteen Balkanin alueesta, Kreikka, Bulgaria, Serbia, Romania itsenäistyivät
5. Ensimmäinen maailmansota
Sodan taustatekijöitä
- Euroopan suurvaltojen keskinäiset kiistat
- Ranska halusi Elsass-Lothringenin alueen takaisin, jonka se menetti Saksan-Ranskan sodassa 1871
- Teollisesti ja sotilaallisesti vahvistunut Saksa oli uhka Britannialle
- Britit pelkäsivät varsinkin Saksan kasvavaa laivastoa. Ulkomaalaiset joukot eivät olleet tehneet maihinnousua Britanniaan sitten vuoden 1066
- Saksa ja Italia olivat saaneet vain muutamia siirtomaita, halusivat kasvattaa imperiumiaan
- Itävalta-Unkarin ja Venäjän kiistat Balkanin alueen slaavikansoista
- Kilpailu maailman johtavan talouden asemasta
- Sotilaallisuuden ihannointi eli militarismi & usko sodan lyhyyteen
- Usko oman kansan erinomaisuuteen verrattuna muihin kansoihin
- Monikansalliset imperiumit olivat epävakaita, koska nationalismin myötä alistetut kansat vaativat lisää oikeuksia tai jopa itsenäisyyttä, voitokkaalla sodalla olisi voitu edistää väestön yhtenäisyyttä
- Liittopolitiikan automatikka, lupaukset auttaa liittolaisia sodan uhatessa
- Keskusvallat: Itävalta-Unkari, Saksa ja Italia
- Ympärysvallat: Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä
Liittosopimukset laajensivat paikallisen kiistan suursodaksi
- Itavalta-Unkarin kruununperijä murhattiin, Sarajevon laukauset 28.6.1914
- Itävalta-Unkari vaati selvitystä asiasta ja pyrki puuttumaan Serbian sisäpolitiikkaan
- Serbia kieltäytyi yhteistyöstä, jolloin Itävalta-Unkari julisti sodan
- Euroopan suurvallat julistavat toisilleen sodan heinä-elokuussa 1914
- Sodan kulku
- Saksan Schlieffenin suunnitelma lännessä jumittuu Pohjois-Ranskaan
- Venäjä kokee jatkuvia takaiskuja, keskusvallat lähenevät vuosi vuodelta Moskovaa
- Lännessä sota juuttui asemasodaksi
- Pikku hiljaa uudet aseet taistelukentille: tankit ja lentokoneet
- Sodassa käyteytiin kaasuaseita, jotka on sittemmin kielletty
- Saksan rajoittamaton sukellusvenesota Atlantilla (johti lopulta Yhdysvaltojen väliintuloon 1917)
- Sota oli totaalista (kaikki mahdolliset voimavarat ohjattiin sotaponnisteluihin), teollista (massatuotanto ja massatuho) ja tieteellistä (taisteluetua uusista asekeksinnöistä)
- Ottomaanien valtakunta liittyi keskusvaltoihin 1914
- Japani liittyi ympärysvaltoihin 1914
- Italia petti liittolaisensa ja siirtyi ympärysvaltojen puolelle 1915
- Yhdysvallat liittyi ympärysvaltoihin 1917, vaakakuppi kääntyi keskusvaltoja vastaan
Venäjän vallankumoukset
- Ensimmäinen maailmansota oli Venäjälle katastrofi: tyytymättömyys itsevaltaiseen järjestelmään, suuriin tuloeroihin, elintarvikepulaan ja huolto-ongelmiin kasvoi vuosi vuodelta
- Helmikuun vallankumous: tasavaltalaiset kumoavat keisarinvallan Venäjällä ja perustavat väliaikaishallituksen helmikuussa 1917
- Väliaikainen hallitus oli kyvytön tekemään yhteiskunnallisia uudistuksia, jolloin ongelmat jatkuivat, se lupasi myös jatkaa epäsuosittua sotaa Saksaa vastaan ympärysvaltojen painostuksen takia
- Lokakuun vallankumous: kommunistit (bolshevikit) ottivat Leninin johdolla vallan lokakuussa 1917
- Lenin sopii erillisrauhan Saksan kanssa 1918
- Kommunistien vallankumouksen jälkeen seurasi sisällissota (1917-22), johon myös ympärysvallat ottivat osaa valkoisten puolella kommunisteja vastaan
Sodan päätös ja seuraukset, Versailles'n rauha
- Saksa julistettiin yksin syylliseksi sotaan, nöyryytys saksalaisille
- Saksalle raskaat sotakorvaukset, ajoivat Saksan talouden ahdinkoon
- Saksa joutui luovuttamaan alueita naapurimaille
- Saksa luovutti siirtomaansa Afrikassa ja Aasiassa ympärysvalloille
- Saksalle rajoituksia armeijan koolle, Reininmaa demilitarisoitiin ja Ranska miehitti osia Länsi-Saksasta panttina sotakorvauksille
- Itävalta-Unkarin keisarikunta paloiteltiin kansallisvaltioksi: Jugoslavia, Itävalta, Unkari, Tsekkoslovakia, myös alueluovutuksia naapurimaille
- Jugoslavia muodostettiin eteläslaavilaisten kansojen valtioksi
- Ottomaanien valtakunta hajosi ja sen Turkin ulkopuoliset alueet Lähi-idässä jaettiin voittajien kesken siirtomaiksi
- Ympärysvallat suunnittelivat myös Turkin jakamista ja paloittelemista, mutta Kemal Atatürkin johtamat nationalistit ajoivat länsivallat pois
- Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola itsenäistyivät Neuvosto-Venäjästä
- Neuvostoliitto syntyi Neuvosto-Venäjän voitettua valkoiset kenraalit sisällissodassa, ja sen vallattua takaisin sisällissodan aikana Venäjän keisarikunnasta itsenäiseksi pyrkineet alueet Mustanmeren rannoilla ja Keski-Aasiassa
- Nationalismi lisääntyi myös Euroopan siirtomaissa, kun kävi selväksi, että siirtomaaisännätkin ovat voitettavissa
- Sotilas- ja siviiliuhrien määrä noin 12 miljoonaa kuollutta
- Sodan jälkeen levisi espanjantauti, johon sairastui jopa miljardi ihmistä, ja joka vaati noin 50-100 miljoonaa uhria