5. Ensimmäinen maailmansota II

Keskeiset sisällöt

  • Ensimmäisen maailmansodan kulku
  • Ensimmäisen maailmansodan seuraukset
Maksimipisteet 9

I. Tehtävä - Ensimmäisen maailmansodan luonne

Alla on ote ensimmäisestä maailmansodasta kertovasta elokuvasta nimeltä War Horse. Lukekaa oppikirjan sivu 34, katsokaa ote. Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin.
1. Millaiseksi sota muodostui länsirintamalla (Saksa-Ranska -raja)?
2. Miksi länsirintaman sota muodostui sellaiseksi, kuin otteessa on kuvattu.
​​​
Vuonna 2011 julkaistu Steven Spielbergin ohjaama, saman nimiseen kirjaan perustuva, elokuva War Horse kertoo ensimmäisessä maailmansodassa taistelleesta hevosesta ja hänen isännästään.

II. Tehtävä - Ensimmäisen maailmansodan aseet

Katsokaa ensimmäisen maailmansodan aseistuksesta kertova video ja lukekaa sivut 37-38. Vastatkaa alla oleviin kysymyksiin.
1. Millaisia uusia aseita ensimmäisessä maailmansodassa käytettiin?
2. Miten ensimmäinen maailmansota poikkesi kaikista aiemmista sodista?

​​

Tutkikaa alla olevaa ranskalaisen sotilaan uniformun kehitystä ensimmäisen maailmansodan ajalta.
3. Millaisia muutoksia havaitsette. Pohtikaa mistä muutokset johtuivat.

Ranskalaisen sotilaan uniformun kehitys ensimmäisen maailmansodan aikana.

III. Tehtävä - Venäjän vallankumoukset

Oheiset tekstiotteet liittyvät Venäjän oloihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Lukekaa alla olevat lainaukset ja pohtikaa seuraavia kysymyksiä tietojenne ja alla olevien lainausten pohjalta. Voitte esimerkiksi jakaa tekstit ryhmäläisten kesken.
1. Miksi keisarillinen Venäjä luhistui?
2. Miksi tasavaltalainen Venäjä ei onnistunut pitämään valtaansa, vaan kommunistit tekivät toisen vallankumouksen.
​
”Venäjän rahvas, yhtä lailla työläiset kuin talonpojat, ei ole kiinnostunut poliittisista oikeuksista; se ei tahdo eikä ymmärrä niitä. Talonpojan unelma on saada ilmaiseksi osa toisen maasta, työläisen päästä käsiksi tehtailijan omaisuuteen ja voittoihin. Muita pyrkimyksiä heillä ei ole. Jos nuo ajatukset leviävät laajemmin väestöön ja jos hallitus sallii tuon suuntaisen kiihotuksen, Venäjä syöksyy samanlaiseen sekasortoon, josta se kärsi (...) vuosina 1905–1906 [vallankumous, jonka seurauksena tsaari loi Venäjälle kansanedustuslaitoksen]. Sota Saksaa vastaan loisi erityisen suotuisat olosuhteet sellaiselle agitoinnille [kiihotukselle]. Kuten sanottu sota merkitsisi meille valtavia vaikeuksia eikä siitä tulisi mikään helppo voitonmarssi Berliiniin. Sotilaalliset tappiot (...) sekä puute monenlaisista tarvikkeista olisivat väistämättömiä.”
 
Venäjän valtioneuvoston jäsenen P. N. Durnovon muistio tsaarille Venäjän ja Saksan välisen sodan vaikutuksista helmikuussa 1914
”(...) ministerit elävät vain kaupungin maailmassa ja tietävät siksi äärimmäisen vähän siitä, mitä koko muussa maassa tapahtuu. Täältä [päämajasta] käsin voin nähdä, mikä on todellinen mieliala eri kansanluokkien keskuudessa: sodan voitokasta loppuun saattamista varten on tehtävä kaikki mahdollinen, eikä siitä vallitse mitään epäilyksiä (...) näin on kautta koko Venäjänmaan. Ainoat poikkeukset ovat Pietari ja Moskova – kaksi pikkuruista pistettä maamme kartalla.”
 
Nikolai II:n kirje keisarinna Aleksandralle 22.9.1915
"Rauhattomuus kasvaa; jopa keisarivallan periaatteet ovat helisemässä; ja he jotka puolustava ajatusta siitä, että Venäjä ei voisi olla olemassa ilman tsaaria menettävät kokoajan kannattajia, sillä epäjärjestys ja laittomuus ovat tällä hetkellä kiistämättömiä faktoja. Tällainen tilanne ei voi kauaa jatkua. Toistan vielä kerran - on mahdotonta johtaa maata ilman, että kiinnitetään huomiota kansan ääneen, ilman sen mielipiteiden huomioimista, ilman halukkuutta ymmärtää sitä, että kansa itse tietää mitä se tarvitsee."

Arkkiherttua Alexander Michailovich kirje Nikolai II:lle tammikuussa 1917
"Vapaa Venäjä ei aio hallita tai miehittää muita maita ja kansoja. Sen tarkoituksena ei ole alistaa tai nöyryyttää ketään."

Väliaikaisen hallituksen ulkoministeri Pavel Milyukov liittoutuneiden suurlähettiläälle tsaarin syrjäyttämisen jälkeen maaliskuussa 1917
”Bolsevikkien voitto kapinassa on nyt varma: (...) meillä on käytännössä mahdollisuus ottaa valta käsiimme Moskovassa (...) meillä on Pietarissa tuhansia aseellisia työläisiä ja sotilaita, jotka voivat vallata heti Talvipalatsin, Yleisesikunnan, puhelinlaitoksen, sieltä ei meitä häädetä – ja armeijassa alkaa sellainen agitaatio, että on mahdotonta taistella tällaista rauhaa, viljelijän maansaantia ym. asioita ajavaa [bolsevikkien] hallitusta vastaan.”

Leninin kehotus bolsevikkien puoluejohdolle vähän ennen ns. lokakuun vallankumouksen puhkeamista 1917
"Venäjän väliaikainen vallankumouksellinen hallitus taisteli oikean laidan ja vasemman laidan bolshevikkeja [tarkoittaa kommunisteja ja monarkisteja] vastaan. [...] Me taistelimme kahdella rintamalla yhtä aikaa, eikä kukaan voi kiistää yhteyttä bolshevikkien kapinan ja taantumuksellisten toimien väliaikaisen hallituksen kaatamisen yrittämisen yhteyttä, ja valtiolaivan ajamista sosiaalisen reaktion rannoille."

Alexander Kerensky, väliaikaisen hallituksen pääministeri, muistelee vallankumouksen vuotta 1917 kirjassaan Venäjä ja historian käännekohta vuodelta 1965

Lisätehtävä - Ensimmäinen maailmansota taiteessa

Alla on kaksi ensimmäiseen maailmansotaan liittyvää runoa. Lukekaa runot ja vastatkaa alla olevaan tehtävään.
1. Erittelkää runoissa välittyviä mielialoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Huomioikaa lähdekritiikki (tekijä & ilmestymisvuosi)!
"Iloitkaa, ystävät, että olemme elossa
ja nuoria ja elinvoimaisia.
Koskaan ei ole ollut tällaista vuotta,
eikä nuorukaisilla tällaista onnea,
että voimme seistä ja marssia,
kun aamu koittaa ja ilta päättyy.
Aikakausista kaikkein suurin
painaa merkkinsä nuoriin sydämiimme.
Ja käyköön miten tahansa meistä kullekin,
hän on nähnyt tämän ylvään vuoden."
 
(käännös: YTL) Saksalainen runoilija Bruno Frank (1915)
Mistä kuolinkellot näille, jotka karjan lailla kuolevat?
Vain tykkien hirveä raivo.
Vain räkättävien kiväärien kiivas rätinä
voi ropinallaan peittää heidän hätäiset
rukouksensa.
– – ei hartauksia eikä kellonsoittoa heille;
eikä muuta surevien itkua kuin kuorojen,
ammuskuorojen kimeä mieletön ujellus;
ja apeilta kotikonnuilta heitä kutsuvat torvet."
 
(käännös: YTL) Englantilainen runoilija Wilfred Owen (1918)
Alla on kahden ensimmäisen maailmansodan taisteluihin osallistuneen brittiläisen ja saksalaisen taiteilijan taideteoksia ensimmäisestä maailmansodasta.
2. Millaisena sota kuvataan teoksissa?

Christopher Nevinson 1918: Taistelun satoa

Otto Dix 1932: Sota