8. Menneisyyden raskas taakka

I. Tehtävä - Antisemitismin levittäminen


Der Ewige Jude (Ikuinen juutalainen) oli vuonna 1940 valmistunut natsien propagandistinen "dokumenttielokuva", jonka tarkoituksena oli herättää saksalaisissa vihaa juutalaisia kohtaan. Elokuvan ohjasi Fritz Hippler, mutta sekä Adolf Hitler että Natsi-Saksan propagandavastaava Joseph Goeppels vaikuttivat elokuvan sisältöön. Elokuvassa juutalaiset kuvataan alempiarvoisena, kulttuurittomana, likaisena ja loismaisena kansana.

Alla on ote saksalaisesta propagandaelokuvasta Der Ewige Jude. Katsokaa ote elokuvasta ja vastatkaa alla oleviin kysymyksiin.
1. Miten historiaa käytetään propagandan välineenä?
2. Miten historiaa vääristellään elokuvassa?
3. Miten dokumentissa luodaan juutalaisvastaisuutta?
4. Miten dokumentissa luodaan vaaran tunnelmaa?

Alla on joukko saksalaisita juutalaisvastaisia propagandaa.
4. Miten alla olevalla aineistolla pyrittiin herättämään juutalaisvastaisuutta?

"Juutalainen." "Sodanyllyttäjä." "Sodan pitkittäjä."

"Vihollisvaltojen takana: juutalainen."

"Juutalainen rotumme häpeänä."

"Ikuinen juutalainen."

 
Die Arbeiter-Zeitung -lehti, 26.3.1919
 
"Älä luota kettuun hänen metsäisessä kodissaan, äläkä juutalaiseen hänen lupauksissaan."
Lapsille suunnattu kirja
   

II. Tehtävä- Vihan kierre

Alla on joukko lainauksia, jotka liittyvät natsien valtaannousuun ja pikku hiljaa kasvaneisiin niinkutsuttujen "epäsosiaalisten" ja "epätoivottujen" ihmisten vainoihin. Lukekaa alla olevat lainaukset ja pohtikaa seuraavaa kysymystä.
1. Miksi natsien onnistui kääntää ihmisten mielipiteet omalle puolelleen?
"Emme ole sitä mieltä, että herra Hitler tai hänen ystävänsä, nyt kun he ovat saaneet pitkään hamuamansa vallan käsiinsä, tulevat toteuttamaan niitä suunnitelma joista he ovat aiemmin kertoneet; he eivät yllättäen poista Saksan juutalaisilta heidän perustuslaillisia oikeuksiaan, tai sulje heitä ghettoihin, tai alista heitä joukkojen kateellisille ja murhanhimoisille impulsseille. He eivät voi tehdä tätä, koska valtiossamme useat eri valtioelimet pitävät vallankäyttäjät kurissa [...] ja he eivät selvästikään halua mennä sitä tietä. Kun valtio toimii eurooppalaisena suurvaltana, koko valtion suunta tuntuu olevan kohti eettistä pohdintaa omasta parhaasta itsestään ja pois aiemmista kiistaa herättäneistä mielipiteistä.
-Der Israelit, pääkirjoitus 2.2.1933 "Uusi tilanne", saksanjuutalaisille suunnattu lehti Hitlerin valtaannousun jälkeen."
"Ensin he tulivat hakemaan sosialisteja, en sanonut vastaan – koska en ollut sosialisti.
Sitten he tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktiiveja, enkä sanonut vastaan – sillä en ollut ammattiyhdistysaktiivi.
Sitten he tulivat hakemaan juutalaisia, en sanonut vastaan – sillä en ollut juutalainen.
Sitten he tulivat hakemaan minua – eikä jäljellä ollut enää ketään, joka olisi voinut sanoa vastaan."
-Martin Niemöller (1892–1984) oli yksi Hitleriä vastustaneen luterilaisen tunnustuskirkon johtajista.
"Yliopistojen professoreista, opiskelijoista, älyköistä tuli pikku hiljaa natseja, rautakaartilaisia [Romanialainen fasistipuolue], yksi toisensa jälkeen. Aluksi he eivät totisesti olleet natseja. Meitä oli noin viisitoista, jotka kokoonnuimme yhteen ja yritimme puhua heille ja keksia vastaväitteitä heidän väitteilleen. Se ei ollut helppoa. [...] Aika ajoin, joku ystävistämme sanoi: "en ole samaa mieltä, mutta eräissä heidän väitteissään on perää joka tapauksessa. Minun pitää myöntää, että juutalaiset..." jne. Se oli selvä oire. Kolme viikkoa myöhemmin, tästä henkilöstä tuli natsi. Hän oli juuttunut kiinni koneistoon, ja hän hyväksyi kaiken mitä hänelle sanottiin. Hänestä tuli sarvikuono. Loppua kohden, meitä oli enää kolme tai neljä, jotka jaksoimme vastustaa."
-Eugène Ionesco, romanialainen näytelmäkirjailija kuvailee 1930-luvun fasismia.






Lisätehtävä - Liittoutuneiden julmuudet ja sotarikokset


Toisesta maailmansodasta ja sen julmuuksista puhuttaessa jokainen tietää Natsi-Saksan rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Toisen maailmansodan aikana myös japanilaiset syyllistyivät vastaavanlaisiin toimiin muun muassa korealaisia ja kiinalaisia kohtaan. Toisaalta sodan loppupuolella myös liittoutuneet syyllistyivät tekoihin, joita voidaan pitää sotarikoksina. Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisia ja japanilaisia sotarikollisia tuomittiin Nürembergin ja Tokion oikeudenkäynneissä, mutta liittoutuneet voittajavaltioina eivät käynnistäneet samanlaisia laajamittaisia toimia tutkiakseen omia toimiaan toisen maailmansodan alla. Liittoutuneet eivät suorittaneet samanlaista teollista joukkotuhontaa kuin natsit tekivät, mutta myös liittoutuneet kohdistivat julmuuksia siviiliväestöä kohtaan. Kuvassa saksalaisia sotarikollisia Nürembergin sotarikostuomioistuimessa 1945.


Alla on joukko lainauksia historioitsijoilta ja silminnäkijöiltä, jotka ovat kertoneet liittoutuneiden sotarikoksista. Lukekaa lainaukset ja pohtikaa seuraavia kysymyksi:
1. Millaisiin sotarikoksiin liittoutuneet ovat lainausten perusteella syyllistyneet?
2. Pohtikaa miksi liittoutuneiden julmuuksiin ei puututtu sodan jälkeen.

"Noin kello 22:30 ilmavaroitussireenit alkoivat huutaa, ja koska näin tapahtui joka yö, kukaan ei kiinnittänyt niihin huomiota. Hetken hiljaisuuden jälkeen maahan alkoi tippua valoammuksia. Näimme lentokoneet lasikupolin läpi; ne peittivät horisontin sokaisevalla valolla, se leijui kohti maankamaraa ja täytti kadut ja talot palavalla fosforilla. [...]

Paiskauduin noin 50 jalkaa, ja rakennusromu peitti minut. Kun tajuntani palasi, tajusin että palavan talon liekit ja savu nousivat kiivaasti ylöspäin nousevan tuulen ansiosta. Taistelin itseni vapaaksi romusta, ja hoiperrellen kävelin ulos romahtavasta talosta. Ulkona näin muutamia henkiinjääneitä, ja ensimmäisenä kadulla tunsin sietämättömän kuumuuden. Minne vain käännyinkin, näin liekkejä, savua ja pölyä - ja koko ajan taloista putoilevaa romua.

Meitä oli noin kaksitoista, jotka pystyimme kävelemään tai hoipertelemaan eteenpäin. Romujen ja liekkien seassa näimme myös muiden ihmisten liikkuvan. Talojen ikkunoista iski varottamatta valtavia tulipatsaita. [...] Selviytyneet riipivät itsensä romujen seasta jotka vain tunti sitten olivat olleet heidän kotejaan. Lopulta pääsimme leveälle kadulle, ympärillämme oli liekit ja punaisena hohtava romu. Minut pelasti paksut puukenkäni, joiden ansiosta pystyin kävelemään palavien kekäleiden yli. Lopulta löysimme itsemme turvasta rautatieltä."

Victor Gregg, Dresdenissä ollut brittiläinen sotavanki


Saksassa sijaitsevan Dresdenin palopommituksen uhreja.
"Pian sen jälkeen kun yhdysvaltojen merijalkaväki laski maihin, kaikki Motobun niemimaan naiset ajautuivat yhdysvaltojen sotilaiden käsiin. Tuolloin kylässä oli vain naisia, lapsia ja vanhuksia, sillä kaikki nuoret miehet oli pakkovärvätty taistelemaan. Pian maihinnousun jälkeen merijalkaväki "moppasi" koko kylän läpi, mutta ei löytänyt japanilaisia sotajoukkoja. Käyttäen tilannetta hyväksi, he alkoivat "metsästämään naisia" keskellä kirkasta päivää, ja ne jotka olivat vielä kylässä tai pommisuojissa piilossa, kaivettiin esiin yksi toisensa jälkeen."

Oshiro Masayasu, japanilainen historijoitsija.

Yhdysvaltalaisia sotilaita nousemassa maihin Tyynellä valtamerellä.

"Meidän on ollut pakko [...] hillitä puolalaisia liittolaisiamme nostamasta tätä asiaa [puolalaisten upseerien joukkomurha Katynissä] esille julkisesti, jotta kansalla ei olisi minkäänlaista tarvetta lähteä selvittelemään tätä asiaa enempää. [...] Meidän on täytynyt käyttää Englannin mainetta tämän asian peittelyyn, niin kuin neuvostoliittolaiset murhaajat käyttivät kuusipuita peittääkseen verilöylynsä."

Owen O'Malley Ison-Britannian suurlähettiläs maanpaossa olleelle Puolan hallitukselle


Neuvostoliiton murhaamia puolalaisupseereja Katynin joukkohaudassa.
"Lokakuussa 1944 neuvostoliiton joukot valloittivat hetkellisesti Nemmersdorfin, jossa he kiduttivat siviileitä. He naulasivat heitä latojen oviin ja sitten ampuivat heidät. Suuri määrä naisia häpäistiin ja sitten heidät ammuttiin. Tämän verilöylyn aikana neuvostoliiton sotilaat ampuivat myös noin viisikymmentä ranskalaista sotavankia."

Kenraalimajuri Erich Dethleffsen

"Pellolla oli hevoskärryt, joissa oli lisää alastomia naisia käsistä naulattuina ristiasentoon. [...] Paikallisen majatalon, "Roter Krugin", vieressä oli lato, jonka molempiin oviin oli naulattu alaston nainen käsistään ristiasentoon. [...] Kylän taloista löysimme kaiken kaikkiaan 72 naista, lasta ja yhden vanhan miehen. Kaikki olivat kuolleita. [...] Eräiltä vauvoista oli lyöty päät murskaksi."

Volkssturm-komppanian päällikkö Karl Potrek

Neuvostoliittolaisten murhaamia saksalaisia siviilejä.