Kurssilaisten lukemat kirjat olivat esillä Ivalon kirjastossa. Opettaja Helena Keskitalo kirjanäyttelyä esittelemässä.

Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet (2010)

Miljöö: Kirja sijoittuu 2010- luvun Helsinkiin. Vuodenaika kirjassa on alkukevät. Kirjan juoni pyörii Espoon poliisin ympärillä.

Kertoja: Minä-kertoja. Romaania kerrotaan päähenkilön näkökulmasta.

Henkilöt: Päähenkilö on nuori komisario Maria Kallio. Muita keskeisiä hahmoja: Tyttökerhon ohjaaja Heini ja sen perustaja Sylvia. Marian perhe: lapset Iida ja Taneli sekä hänen miehensä Antti. Marian työkavereita: Ruuskanen, Honkanen ja Koivu.

Aihe: Kirja käsittelee kolmen muslimitytön katoamisen ja yhden muslimitytön murhan tutkimusta.

Juoni: Maria Kallio tiimeineen tutkii nuoren muslimitytön murhaa, siinä sivussa tutkitaan myös kolmen muun muslimitytön katoamisia. Suuri osa Marian ajasta menee töissä ja kirja perustuu suurimmalta osin siihen. Maria tuntee myötätuntoa uhreja kohtaan ja välillä taipuu lievään yleistämiseen muslimien suhteen. Hän yrittää kuitenkin välttää henkilökohtaisten tunteiden vaikutusta työhönsä. Tutkimusta hankaloittaa myös se, että Marian tytär Iida tuntee uhrit.

Teema: Maahanmuuttajien ei ole helppo sopeutua uuteen kulttuuriin. Varsinkin lapsilla on hankalaa, kun kotona täytyy käyttäytyä vanhempien kulttuurin mukaan ja muualla olisi mukava mennä valtaväestön mukana. Kirjassa käy ilmi myös se, että nainenkin pärjää poliisina vallan hyvin, vaikka se viekin paljon aikaa ja voi olla vaarallista.

Käyttäytymistavat: Kadonneet tytöt ovat muslimeja ja naisten tulee käyttää hijabia tms. Vanhempia kunnioitetaan.

Arvot ja asenteet: Suomeen aikuisena muuttaneet muslimit pitävät oman kulttuurinsa jatkamista tärkeänä. Pienenä Suomeen muuttaneet tai täällä syntyneet eivät pidä kulttuuriaan aina niin tärkeänä. Perhe pitää yhtä ja muita perheenjäseniä suojellaan rikoksienkin yhteydessä. Kunnian säilytys on tärkeää ja esim. kunniamurhia pidetään sallittuna ja tämä ilmenee kirjassa. Tyttöjen tulisi mennä naimisiin islaminuskoisen miehen kanssa, ja tämä tuottaa hankaluuksia islaminuskoisille maahanmuuttajille. Lapsiavioliittoa pidetään sallittuna ja tyttö saatetaan naittaa miehelle ikään kuin palkkiona jostakin. Myös sukulaisten kanssa naimisiin meneminen on sallittua. Naisen ei tulisi käydä koulua ja työskennellä tietyissä viroissa.

Vallankäyttö: Valta on miehillä ja naisten on toteltava miehiä. Naisilla on jonkin verran valtaa kotona esim. kotitöissä.

Oikeudet: Naiset eivät saa aina päättää asioistaan. Perhe päättää tytön tulevaisuudesta, hänet voidaan esim. pakottaa menemään naimisiin.

Asema sukupuolen, iän tai perheroolin mukaan: Perheen pää on isä. Pojilla on enemmän valtaa kuin tytöillä. Vanhimmalla pojalla on lapsista eniten valtaa. Poikien tulee suojella perheen tyttöjä ja äitiä. Äiti huolehtii lapsista ja hänellä on jonkin verran valtaa kotona.

Mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu: Tunteita ilmaistaan välillä rajustikin, mutta yleensä se on vaisua. Sukupuolten välillä tunteiden ilmaisu on varsin niukkaa. Naiset eivät juurikaan saa puhua muille miehille, kuin aviomiehelleen, eivätkä miehet saa/halua puhua muille naisille.

Elina Mannermaa

Esa Salminen & Saeed Warsame: Mohammed, suomalainen (2012)

Mohammed, suomalaisen tarina sijoittuu Rovaniemeläiseen vastaanottokeskukseen, jossa majoittuvat tarinan kolme keskeisintä hahmoa, Mohammed, Lool ja Zabra. He kertovat tulleensa Somaliasta, mutta tämä ei kaikkien kohdalla ole aivan totta. He tuntevat toisensa, mutta eivät ole kovin hyviä ystäviä. He kääntyvät toistensa puoleen eri tilanteissa, jos tarvitsevat apua. Kirjassa käydään myös Oulussa, Tampereella ja Keniassa. Kirjassa on kolme eri tarinaa siitä, miten maahanmuuttajat ovat päässeet tänne Suomeen, ja mitä heille tapahtuu täällä. Kirjan aihe on siis maahanmuuttajien sopeutuminen Suomeen, ja teemana on maahanmuutto.

Kirjassa vertaillaan paljon suomalaista ja somalilaista kulttuuria. Vertaillaan niin käyttäytymistapoja, arvoja ja asenteita sekä eri ihmisten oikeuksia ja asemaa. Kirjassa uskalletaan käsitellä myös kulttuurien eroja seksin, sukupuolinormien sekä uskonnon kohdalla.

Oma lukukokemukseni oli miellyttävä. Kirja tempaisi mukaansa heti alussa, ja antoi mielestäni hyvän kuvan siitä, millainen maahanmuuttajan matka voi olla, ja miten vaikeaa se voi olla. Lukiessani kirjaa minulla heräsi paljon erilaisia tunteita. Oli mielenkiintoista melkein asettaa itseni hahmojen asemaan. Kirja loppui kovin yllättäen, ja huomasin heti haluavani tietää enemmän, ja mitä hahmoille tapahtui kirjan jälkeen.

Laura Granath

Marja-Leena Tiainen: Alex, Aisha ja toivon aika (2008)

Tapahtumien miljöö on kuvitteellinen kaupunki nimeltä Savela sekä siellä sijaitseva Jaakkolan ryhmäkoti.

• Keskeiset henkilöt ovat Alex ja Aisha sekä muut Jaakkolan ryhmäkodissa olevat nuoret/aikuiset. Alex ja Aisha ovat tulleet yhtäaikaa Jaakkolaan pakolaisina eri maasta ja ovat siitä lähtien olleet kavereita.
• Romaanin kertoja on kaikkitietävä.
• Romaanin aihe on Alexin ja Aishan sopeutuminen Suomeen.
• Juoni kertoo Alexin, Aishan ja muiden Jaakkolan nuorten elämästä sekä edesottamuksista. Etenkin päähenkilöiden perheiden yhdistämisestä ja sekä sen vaikeuksista.
• Teemana on, että maahanmuuttaja/pakolais -taustaiset nuoret sopeutuvat paremmin kun heillä on kavereita.

Kulttuuri:

Aisha on muslimi, joka käyttää huivia päänsä päällä, Alexin kulttuurin käyttäytymistavat eivät päällepäin näy.

• Musliminaiset ovat alempiarvoisia kuin miehet ja ovat miespuolisen sukulaisen “omaisuutta”. Pitäisi olla miespuolinen muslimi mukana, jos nainen käy esim. kaupassa, mutta kun Aisha on yksin, -sukulaiset asuvat Helsingissä- ei ole kukaan vahtimassa siten Aisha hellittää kulttuuritapojaan.
• Aishan isän puolelta tuleva sukulaisperhe asuu Helsingissä, ja isäntä on tosi muslimi-henkinen eikä hevin hyväksy länsimaista kulttuuria, arvoja tai asenteita.
• Aisha kirjan loppua kohti alkaa hellittää kulttuuritapojaan, esim. ei aina käytä huiviaan.

Oma lukukokemus:

Turvassa Suomessa, mutta nuorilla on varmasti ikävä entistä kotimaata sekä perhettä.

• Ikävää on, että nuori joutuu tuntemattomaan maahan ilman perhettään.
• Alex ja Aisha kuulostavat kummatkin mukavilta nuorilta ja heihin on helppo hiukan samaistua sekä miettiä heidän ajattelutapojaan, kun melkein lukioikäisiä ovat.
• Alexin kulttuuri ei ollut mitenkään ulospäin erilainen. Aishan muslimikulttuuri varmasti kuulostaa oudolta ja ehkä vähän ikävältäkin suomalaisen mielestä.

Lifu Torikka

Tuomas Kyrö - Kerjäläinen ja jänis 2011

Miljöö: Suomi ja suomalainen yhteiskunta

Henkilöitä:

Päähahmona oli romanialainen mies Vatanescu, jonka tarkoituksena oli Suomessa tienata rahaa pojansa lahjaan, nappikenkiin. Toinen tärkeimmistä hahmoista oli ehdottomasti jänis, jonka Vatanescue otti matkatoveriksi. Kirjan niin sanottu pahis oli Jegor Kugar, joka oli ukrainalainen ja yksi “järjestöksi” kutsutun organisaation jäsenistä. Muita hahmoja olivat esimerkiksi poliitikko Simo Pahvi, vietnamilainen ravintolaa pitävä Ming Po ja taikuri Sanna Pomakka. Tärkeässä osassa ovat myös Pykstromin pariskunta, jotka ohjaavat Vatanescuen marjanpoimintaan.

Kertoja: Kaikkitietävä kertoja

Aihe: Kerjäläisen matka suomalaisessa yhteiskunnassa

Juoni:

Romanialainen Vatanescu lähtee kotoaan Suomeen kerjäläiseksi toivossa, että saisi ostettuaan pojalleen nappulakengät. Hän suostuu kuitenkin väärään tarjoukseen ja hän joutuu paatuneen rikollisen Jegor Kugarin leiviin. Kirjassa seurataan pääpiirteittäin, kuinka Vatanescuen matka etenee kanin kanssa ja kuinka hänen tilansa on alati muuttuvassa pyörteessä. Juonessa myös nähdään, kuinka vahva Vatanescuen halu on turvata lapsellensa nautinnollisempi lapsuus.

Teema: Kirjassa otetaan kantaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kuinka esimerkiksi ulkomaalaiset tekevät töitä, joita suomalaiset eivät itse halua tehdä. Otettiin myös osittain kantaa syrjäalueiden tilanteeseen.

* Kulttuuri:

Kirja perustuu Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta tässä tapauksessa meidän linssinämme on ulkomaalainen, joka on saapunut Suomeen yrittäessään tienata rahat nappulakenkiin. Kirjasta voidain paikoittain tulkita, kuinka suomalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin ja siinä myös seurataan aika ajoin muidenkin ulkomaalaistaustaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjassa hyvin sopeutuvat henkilöt käyttäytyvät paljolti kuin syntyperäiset suomalaiset ja ovat jo sulautuneet osaltaan yhteiskuntaan. Kaikki ulkomaalaiset ovat kirjassa Suomessa joko työasioissa tai sitten etsimässä maassa parempaa tulevaisuutta

* Oma lukukokemus

Mielestäni kirja oli kielellisesti mielenkiintoista ja siinä käytettiin paljon erikoisia ja tuoreita ilmauksia eri tilanteisiin liittyen. Kerronta oli myös melko hyvin tehty ja kirjassa jaettiin ihan hyvin lukujen välillä eri hahmojen näkökulmat ja taustoja kyseisestä hahmosta. Suurin osa hahmoista oli myös hyvin tehty ja he olivat persoonallisia ja muistettavia. Toisaalta taas kirjassa esiintyi pari myös melko turhaa ja hyödytöntä hahmoa, jotka eivät olleet oikein mielenkiintoisia tai tarinan lisäksi heillä ei ollut mitään merkitystä. Esimerkkinä tästä olisi Sanna Pomakka, joka mielestäni vaikutti vain tavalta saada Vatanescu sopeutumaan yhteiskuntaan ja mielestäni tämä hahmo oli muuten melko turha.

Mielestäni kirja ei ollut liian raskas luettava siinä mielessä, että tahditus oli kirjassa hyvä eikä siinä ollut liian pitkiä lauseita. Juoni ei ollut omasta mielestäni kovin kiinnostava ja kirjan viimeisimmät luvut olivat mielestäni pitkästyttäviä, sillä itse matka oli toisaalta kiinnostavampi. Itse tosin tykkäsin itse lopusta, sillä siinä tavallaan ei annettu suoraan ratkaisua vaan siinä annettiin lukijan itse miettiä, miten kaikelle käy jälkeen.

Niilles Hirvasvuopio

Jaana Airaksinen: Vailla varjoa

Tapahtumien miljöö: Espanja ja Keski-Eurooppa

Keskeiset hahmot:

Toimittajana Espanjaan saapunut Eva Raulo ja hänen ystävänsä Raisa

Ecuadorista tulleet siskokset Lupe ja Victoria

Muita hahmoja ovat lukuisat mafian kovanaamat kuten Ruslan Kungajev ja Vadim, tomaattitilan omistaja Alfredo Munecar, Isabella-vauva ja Evan veli Ismo joka on sopivasti rikosylikonstaapeli

Kertoja: Tarina kerrotaan kolmannesta persoonasta pitkälti Evan ja Raisan näkökulmasta, mutta myös Ruslanin, Lupen, Victorian ja Vadimin näkökulmasta kuvataan joitain kappaleita.

Juoni: Siskokset Lupe ja Victoria saapuvat laittomana työvoimana Espanjan tomaattiviljelmille. Lupe alkaa kuitenkin hätääntyä, kun hänen pikkusiskonsa ei palaa iltakävelyltä. Myöhemmin paljastuu että mafia oli kaapannut Victorian. Lupe ei voi kuitenkaan ottaa yhteyttä poliisiin koska oleskelee maassa laittomasti. Sattumalta hän tapaa samaisista tomaattiviljelmistä juttua tehneen Eva Raulon ja tämän työmatkalle tuppautuneen ystävän Raisan. Yhdessä naiset pakenevat ympäri Eurooppaa sekä mafiaa että virkavaltaa. Samalla he pyrkivät vapauttamaan Victorian ihmissalakaupan kynsistä. Viimein naiset uppoutuvat syvälle kriminaalisen maailman loputtomiin syövereihin.

Teema: Kirjassa ei ole selkeästi havaittavaa teemaa, mutta sellainen voisi olla virkavallan kyseenalaistaminen.

Kulttuuri: Lupe ja Victoria ovat kotoisin Ecuadorista ja mafian jäsenet kuten Ruslan ja Vadim Venäjältä. Lisäksi tapahtumat sijoittuvat Etelä-Euroopan kulttuuripiiristä Alankomaihin asti.

Kulttuuria ei korosteta kirjassa paljoa, mutta parhaiten se ilmenee Lupen kuvauksista erityisesti inkojen uskomuksista.

Kritiikkiä:

Sanon suoraan että Vailla varjoa ei ollut hyvä tai lainkaan kelvollinen tekele. Itse asiassa se on yksi huonoimmista kirjoista, mitä olen lukenut loppuun asti. Pahin virhe kirjassa on sen takelteleva kerronta ja ontuva dialogi. Välillä oli yhtä tuskaa jatkaa lukemista. Lisäksi kirjassa on aivan liikaa hahmoja. Niitä ei kehitetä ollenkaan ja ne ovat yksiulotteisia. Jos nimet olisi peitetty kirjassa teipin paloilla, tuskin olisin kyennyt Lupea ja Victoriaa lukuunottamatta erottamaan heitä toisistaan. Jatkuvat perspektiivin vaihdokset eivät sentään sekoittaneet lukemista, sillä lähes joka kappaleen ensimmäisiä sanoja oli hahmon nimi. Tämä tuntui laiskalta keinolta tuoda kuvakulman vaihdos esille ja alkoi ärsyttämään nopeasti.

Airaksinen ei myöskään tee mitään, mitä ei olisi nähty tuhat kertaa aikaisemmin dekkareissa. On mafiaa, ihmissalakauppaa ja ylipäteviä itseoppineita naisetsiviä. Juoni on myöskin äärimmäisen arvattavaa. Peräti kolmessa kohdassa arvasin, mitä tulisi tapahtumaan seuraavaksi. Asiaa ei auta se, että tapahtumat tuntuvat mahdottomilta. Alkuasetelmakin on tuurin varassa, kun Eva törmää harhailevaan Lupeen. Evan tuttavat Euroopan Unionin parlamentissa ja Suomen keskusrikospoliisin johdossa tuntuvat halvalta keinolta saada juoni etenemään. Loppuratkaisu on yhtä innoton ja kuvastaa teoksen mielikuvituksettomuutta.

Iisko Hirvasvuopio

Mari Pyy: Kadonnut (2013)

Tapahtumien miljöö: Helsinki noin vuonna 2013

Keskeiset henkilöt:

- Päähenkilönä toimii keski-ikäinen, päämäärätietoinen sosiaalityöntekijä Inka Uusimaa.

- Muita keskeisiä hahmoja ovat esimerkiksi Inkan vanhempi samalla alalla työskentelevä ystävä Leena, Inkan työkaveri ja ystävä Yasmin, uusi työkaveri Rami, nuoruudesta Inkalle tuttu hurmuri Janne, sekä tietysti kadonnut nuori, Nasim.

Kertoja: Minäkertojana Inka Uusimaa

Aihe: Kadonneen nuoren etsiminen

Juoni:

Työhönsä kiintynyt keski-ikäinen sosiaalityöntekijä, Inka Uusimaa työskentelee alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokodissa. Kesälomalta palatessaan Inka saa tietää Nasim-nimisen nuoren turvapaikanhakijatytön joutuneen kadoksiin. Hän haluaa tehdä kaikkensa löytääkseen kadonneen nuoren, mutta muut vaikuttavat suhtautuvan katoamiseen omituisen välinpitämättömästi. Samaan aikaan vastaanottokoti saa myös kaksi uutta työntekijää; Rami Khan ja Janne Kivi, jotka ainakin vaikuttavat kiinnostuneilta työstään. Liian myöhään Inka huomaa joutuneensa mukaan paljon suurempiin kuvioihin kuin olisi voinut kuvitella.

Teema: Ulkomaalaistaustaisia kohdellaan Suomessa huonommin kuin suomalaisia.

Kulttuuri

- Kadonnut tyttö Nasim on kotoisin Sudanista

- Monet kirjassa mainituista turvapaikanhakijoista näyttävät kulttuuriaan esim. vaatetuksessaan; naiset pukeutuvat peittävämmin kuin suomalaisessa kulttuurissa.

- Naiset ovat kirjan turvapaikanhakijoiden kulttuurissa huomattavasti alhaisemmassa asemassa kuin miehet.

- Mielipiteitä ilmaistiin turvapaikanhakijoiden maissa paljon katseilla ja eleillä.

Oma lukukokemus

- Olin erittäin ärsyyntynyt naisen heikosta asemasta joissain maissa, ja minua suorastaan vihastutti Euroopassa käynnissä oleva ihmiskauppa ja turvapaikanhakijalasten huono kohtelu.

- Romaanin henkilöt olivat melko vahvoja persoonia. Päähenkilöön minun oli välillä vähän vaikea samastua, koska monissa kirjan tilanteissa olisin itse tehnyt toisin.

- Romaanin kulttuuri oli minusta hieman epäoikeudenmukainen, sillä esim. sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteutunut joissain maissa ollenkaan.

- Kirjan kautta sain valtavan määrän lisätietoa turvapaikan hakemisen vaiheista, siihen liittyvistä ongelmista ja valtavista laittomuuksista kuten ihmiskaupasta ja sen laajuudesta.

- “Kadonnut” sai minut ajattelemaan turvapaikanhakijoista toisin ja se sai minut todella säälimään yksin Suomesta turvapaikkaa hakevia lapsia.

Noora Huhtamella

Jari Järvelä: Parempi maailma (2012)

- Romaanissa miljöitä on kolme eriä: Nykyajan Suomi, ennen Natsi-Saksaa edeltävä Saksa ja Pakolaismatka Lähi-Idästä Saksaan.

- Keskeisiä henkilöitä ovat Väinö “Väiski” Takalo, joka on yksi Suomen ministereistä, Naïmi ja hänen tyttärensä Jamira, jotka ovat lähteneet Bagdadista yrittäen päästä elossa Babylonin portille, joka on siirretty ja jälleenrakennettu Saksaan, ja aloittelevasta kuvanveistäjästä Väinöstä, joka on juuri saapunut Saksaan ja aloittaa uraansa kuvanveistäjänä. Naïmi onnistuu Jamiran kanssa päästä Suomeen ja päätyy Väiskin kanssa yhteen ja Väiskin jo edesmennyt Anna-mummin entinen kihlattu on ollut Väinö, jonka kanssa hän on vaihtanut kirjeitä.

- Romaanin kertojat ovat minäkertojia.

- Aiheena on Suomen median leimaaminen, hirveä ja rankka pakolaismatka sekä kuinka tavalliset ihmiset eivät ymmärtäneet Natsi-Saksan synnyn tapahtumista.

- Juonessa kerrotaan Väiskin osuudessa hänen elämästään sen jälkeen, kun hän vastaa puhelinhaastatteluun kysymykseen “mikä on Suomen kielen kaunein sana?” neekeri ja hänet leimataan mediassa rasistiksi. Naïmin osuudessa juonessa kerrotaan, kuinka hän Jamiran kanssa matkaa pakolaisena Bagdadista Saksaan. Väinön osuudessa juonessa kerrotaan hänen taiteilijan uransa alusta kuvanveistäjänä Natsi-Saksan syntymisen aikana.

- Teemana on rasismin syntyminen huomaamatta, nykyajan hyvinvointivaltiossa median vahva vaikutus sekä kauheat olosuhteet, joita pakolaisnaiset voivat kohdata yrittäessään paeta turvaan.

Kulttuuri

- Asenteita löytyi monenlaista: rasismin vastaista, rasismin myötäistä, sellaisia, jotka hyväksyvät naisten alistamisen ja ihmisoikeuksien rikkomisen, sekä asenteita, että naisia ei hakata.

- Miehet, jotka kuljettivat pakolaisnaisia, alistivat naisia aseilla, väkivallalla ja “veloilla” ja pakottivat heidät huorintabisnekseen, josta naiset eivät hyötyneet mitään. Väiskin kohdalla valta keskittyi lähinnä sosiaaliselle medialle ja sanavalintoihin.

- Väiskin kohdalla yksityisyydensuoja ja kunnianloukkaus herätti kysymyksen, mikä on sallittua. Naïmilla ja Jamiralla ei ollut minkäänlaisia oikeuksia heidän matkansa aikana.

- Pakolaisnaisten asema eteläisissä valtioissa oli pohjasakka, jota sai alistaa niin paljon kuin halusi kenenkään välittämättä, jos vain onnistui maksamaan jotenkin tietyille henkilöille.

- Kulttuurin nonverbaalinen viestintä ilmeni, kun Väinö Wagner esitteli luomaansa taidetta ensimmäistä kertaa Heinrich Himmlerille ja hänen raadilleen ja he antoivat palautetta, että he etsivät taiteilijoita, jotka onnistuvat taiteellaan kuvastaa pohjoisen kansan ylivertaisuutta ja täydellisyyttä.

Oma lukukokemus

- Romaanissa hieman järkytystä aiheutti Naïmin ja Jamiran elämä sen jälkeen, kun Jamiran isä katosi kuvioista ja kaikki se, mitä he joutuivat kokemaan päästäkseen Saksaan. Ärsytystä herätti hieman myös se, kuinka vahvasti media hyökkäsi Väiskin kimppuun eikä antanut kunnolla selittää tilannetta.

- Väiskiin ja Naïmiin oli yllättävän helppo samaistua, vaikka en voi edes kuvitella miltä Naïmista tuntui, mutta Väinö Wagerin kirjeitä kohtaan ei minulla ollut hirveästi mielenkiintoa.

- Kontrasti nykyajan hyvinvointivaltiossa neekeri -sanan lipsahduksesta aiheutuvan kohun ja turvaa hakevan naisen ja hänen lapsensa kauheista kokemuksista heidän yrittäessään päästä turvaan muualle

- Verrattaessa nykyajan hyvinvointivaltiossa neekeri -sanan lipsahduksesta aiheutuvaa valtavaa kohua siihen, mitä nuori äiti lapsensa kanssa on joutunut kokemaan kauhean pakolaistaipaleensa aikana, huomaa näiden kahden välisen kontrastin.

Viivi Nikodemus