Terveys ja tutkimus

TT_syksy_2010

7. Tehtävänä on tutkia päiväkodeissa hoidossa olevien 3-5-vuotiaiden lasten hoitopäivänaikaista liikunta-aktiivisuutta yhden viikon aikana. Miten tutkimus toteutetaan, jotta saadaan monipuolista ja luotettavaa tutkimustietoa kohteena olevien lasten liikunta-aktiivisuudesta päiväkodeissa?

KORJAUSOHJEET ILMESTYY PEDANETTIIN 14.15
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

KORJAUSOHJEET_syksy_2010

Vastauksessa on kolme keskeistä tarkastelukohdetta:

1) liikunta-aktiivisuus tutkimuksen kohteena eli liikunnan erilaiset mittaamiskohteet: liikunnan  määrä/kesto, liikuntamuoto esim. kävely, juoksu, kiipeily, hyppääminen jne. ja intensiteetti/kuormituksen suuruus; myös se, liikkuuko lapsi yksin vai ryhmässä ja onko liikunta spontaania ja omaehtoista vai ohjattua ja suunniteltua lisää liikunta-aktiivisuuden mittaamisen ja tarkastelun monipuolisuutta

2) tiedonhankintamenetelmät, miten tietoa lapsen liikunnasta päiväkodeissa voidaan luotettavasti kerätä; askelmittarit/pedometrit, sykemittarit, videointi, observointi, päiväkodin henkilöstön täyttämät kyselylomakkeet, liikuntapäiväkirjat, laadulliset tapauskertomukset esim. yksittäisten lasten päiväkotipäivän aikaisesta liikkumisesta ja siihen liittyvistä tilanne-ympäristö ym. tekijöistä. Lapset itse informantteina, kun tavoitteena on saada tietoa liikunnan kokemuksellisuudesta

3) päiväkotien erilaisten liikuntavirikkeiden ja mahdollisuuksien (piha- ja muu lähiympäristö, leikkivälineet, sisätilat) huomiointi tutkimuskohteina olevien päiväkotien valintaa tehtäessä ja tuloksia tulkittaessa

Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, tutkitaanko lapsia vain yhtenä päiväkodin hoitopäivänä vai onko mahdollisuus kerätä liikunta-aktiivisuudesta tietoa esimerkiksi viikon jokaisena hoitopäivänä tai onko tutkimusviikko kesäaikana vai talviaikana. 

Tehtävän tukena oleva valokuva päiväkodin piha-alueesta antaa vastaajalle aineksia hahmottaa ulkona toteuttavan liikunnan fyysisistä edellytyksistä ja liikunnallisista virikkeistä. Kuvasta ilmenee myös mahdollisuudet liikkumisaktiivisuuden observointiin ja videokuvaukseen

3 pistettä

Tiedonhankinta- ja liikunta-aktiivisuuden mittausmenetelmiä on esitelty 2-3. Vastauksessa kuvataan jossain määrin liikunta-aktiivisuuden eri mittauskohteita, joita tulisi tutkia. Vastauksessa on vain jossain määrin huomioitu tutkimustiedon monipuolisuutta lisääviä asioita. Tutkimuksen luotettavuuden pohdinta on vähäistä.

5 pistettä 

Tiedonhankinta- ja liikunta-aktiivisuuden mittaamismenetelmiä on esitelty vähintään 4 kpl ja arvioitu jossain määrin niiden soveltamiseen/käyttökelpoisuuteen liittyviä seikkoja .Vastauksessa kuvataan monipuolisemmin liikunta-aktiivisuuden erilaisia mittauskohteita. Vastauksessa on tarkempaa arviointia liikunta-aktiivisuuden mittaamisen luotettavuudesta käytettäessä erilaisia tiedonkeruu ja mittaamismenetelmiä. 

Lisäansioita: Oivaltavia, perusteltuja kuvauksia pienten lasten liikunta-aktiivisuuden tutkimisen vaikeuksista ja erityispiirteistä. Päiväkotien erityispiirteet lasten liikkumisympäristönä ja tämän merkitys tutkimuksen toteuttamisessa esim. vastauksessa on huomioitu, että tulosten luotettavuuteen ja 10 tutkimustiedon monipuolisuuteen vaikuttaa myös tutkimuksen kohteeksi otettujen päiväkotien määrä ja olosuhteet sekä mittausten ajoittuminen ja useus.




TT_Syksy_2018

6.
Tutkimuksen luotettavuus (20 p.)

Ohessa on tiivistelmä tutkimuksesta (aineisto 6.A). Analysoi tutkimuksen luotettavuutta.

Aineisto:
6.A Teksti: Tutkimustiivistelmä

Draamamenetelmiä käytetään yleisesti lasten terveyden edistämisen ohjel­missa. Kuitenkin näytöt menetel­mien vaikuttavuudesta ovat vähäiset. Tässä artik­kelissa kuvataan koulussa toteu­tetun draama­ohjelman vaikutuksia 4.–5.-luok­kalaisten (keski-ikä 10,4 vuotta) sosiaa­lisiin suhtei­siin ja koulu­kiusaamis­koke­muksiin.

Oppilaat (n = 190) valittiin kahdesta samankaltaisesta yhtenäis­koulusta, joista toi­sessa draama­ohjelma toteutettiin (ohjelmakoulu). Toinen kouluista oli ver­tai­lu­koulu. Kum­mastakin koulusta tutkimukseen osallis­tui­vat kaikki neljännet ja vii­den­net luokat.

Draamaohjelma toteutettiin lukuvuonna 2007–2008. Ohjelma sisälsi suurim­mak­si osaksi luokka­huone­draama­tilanteita, joita opettajat ja koulu­ter­vey­den­hoi­taja ohjasivat. Lisäksi oppi­laille oli koti­harjoituksia. Tutkimuksessa oli myös van­hem­pain­iltoja. Aineisto kerättiin syksyllä ennen draama­ohjelman alkua ja kevät­luku­kauden lopulla ohjelman toteuttamisen jälkeen kysely­lomak­keilla (n = 134), johon oppilaat vastasivat. Vastausosuus oli 71 %. Korvauk­sena tutki­muk­seen osallis­tumisesta oppilaat ja vanhemmat saivat elokuvalipun tai seitsemän euron lahjakortin kirjakauppaan.

Tutkimuksen tulosten mukaan sosiaaliset suhteet paranivat ja kiusatuksi tule­mi­sen koke­muk­set vähenivät ohjelmakoulussa draamamenetelmiä hyö­dyn­tä­vään ope­tuk­seen osallis­tunei­den ryh­mässä.

Lähde: Joronen K, Konu A, Rankin S & Åstedt-Kurki P. (2013). Draamaohjelman vaikutus oppilaiden sosiaalisiin suh­tei­siin ja kiusaamiskokemuksiin alakoulussa. Sosi­aali­lääke­tieteel­linen Aikakauslehti 50, 139–149. Muok­kaus: YTL.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä