Suuren ihmisjoukon eli väestön terveyteen liittyvät ilmiöt ovat yhteydessä ikään. Kun

esimerkiksi verrataan kuolleisuutta eri väestöissä tai eri aikoina, ikärakenteiden

erilaisuus saattaa hankaloittaa tai vääristää vertailua. Kun verrataan erilaisia väestöjä,

joiden ikärakenteet poikkeavat toisistaan, apuna voidaan käyttää ikävakiointia.

Ikävakioidut luvut osoittavat, millainen kuolleisuus olisi, jos vertailtavien väestöjen

ikärakenteet olisivat samanlaiset.

 

Ikävakioitu kuolleisuus on vähentynyt kaikkien muiden syiden ollessa kyseessä, paitsi

dementian ja Alzheimerin taudin.

 

Syöpäkuolleisuus on myös pienentynyt, mutta vain noin 30 %:lla. Vaikka väestön

ikääntyminen on lisännyt uusien syöpätapausten määrää, väestön määrän ja

ikärakenteen huomioiminen (ikävakiointi) osoittavat syöpäkuolemien selvästi

vähentyneen. Tämä on ensisijaisesti parempien hoitomahdollisuuksien ansiota.

Taustalla vaikuttaa myös se, että lukumääräisesti yleiset syöpätyypit (rintasyöpä,

eturauhasen syöpä) todetaan seulonnan tai muun toiminnan takia varhaisessa

vaiheessa, jolloin tehokkaita hoitomahdollisuuksia on enemmän.

Syöpäkuolleisuudessa on suuria eroja eri syöpätyyppien välillä. Myös elintapojen

muutokset (tupakoinnin väheneminen, ruokavalion paraneminen) ovat vähentäneet

huonoennusteisten eli tappavampien syöpien ilmaantuvuutta.

Diabetesta sairastaa suuri ja kasvava joukko suomalaisia, mutta hyvän ja

parantuneen hoidon ansiosta kuolleisuus siihen ei ole ollut kovin suurta ja se on

vähentynyt kolmannekseen vuosina 1977–2017. Diabetekseen liittyy monia

lisäsairauksia, jotka lyhentävät elämää ja vähentävät terveitä elinvuosia. Nämä

aiheuttavat tilastojen vääristymisen, sillä diabeetikoista 75 % kuolee sydän- ja

verisuonitauteihin, jotka tilastoissa merkitään kuolinsyyksi, vaikka perussyynä on

diabetes.

 

Kuolleisuus dementiaan ja Alzheimerin tautiin on kasvanut voimakkaasti, lähes

15-kertaiseksi. Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien ja

siihen kuolevien määrä kasvaa voimakkaasti. Ikääntymisen lisäksi muistisairauksien

yleisyyteen vaikuttavat muistisairauksien riskitekijöiden (korkea verenpaine ja

kolesteroli, ylipaino, tupakointi) yleisyys sekä muistisairauksien diagnostiikan ja

hoidon kehitys. Mitä enemmän muistisairauksiin kiinnitetään huomiota ja mitä

paremmin niitä osataan diagnostisoida, sitä enemmän niitä löydetään ikääntyvästä

 

väestöstä. Myös muiden sairauksien parempi hoito lisää muistisairauksia: ihmiset

eivät kuole ennenaikaisesti vaan elävät pitkään.

 

Erityisesti verenkiertoelinten sairauksien väheneminen on ollut voimakasta:

kuolleisuus on vähentynyt kolmannekseen vuoden 1977 tasosta. Tähän ovat

syynä kohentuneet elintavat (tupakoinnin väheneminen, ruokavalion paraneminen),

parempi ennaltaehkäisy (erityisesti verenpaineen ja veren korkean

kolesterolipitoisuuden hoito) sekä sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin tehokas

hoito.

 

Kuolleisuus hengityselinten sairauksiin on pienentynyt suhteessa vielä enemmän

kuin kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin. Kuolleisuus on tällä hetkellä

noin viidesosa siitä, mitä se oli 40 vuotta sitten. Pääasialliset syyt tähän kehitykseen

ovat tupakoinnin väheneminen ja parantunut hoito.

Ruoansulatuselinten sairauksien aiheuttama kuolleisuus on puolittunut 40

vuoden aikana. Tähän ryhmään kuuluu suuri joukko erilaisia sairauksia, kuten

rasvamaksa ja maksakirroosi, haimatulehdukset, tulehdukselliset suolistosairaudet,

mahahaava, sappikivitauti, keliakia ja tyrät. Osalla näistä sairauksista on huono

ennuste, ja niiden vaikutus kuolleisuuteen on suuri (esimerkiksi maksakirroosi ja

haimatulehdukset), osa ei suoraan vaikuta kuolleisuuteen (esimerkiksi keliakia). Suurin

syy kuolleisuuden vähenemiseen on parantunut diagnostiikka ja hoito.

 

Pisteitys (30 p.)

Asiasisältö (0–15 p.)

4 pistettä

Vastauksessa esitellään oikein kaksi kuolinsyyn muutosta (sairausryhmät) ja eritellään

kummastakin kaksi tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on

laadittu melko oikein.

 

7 pistettä

Vastauksessa esitellään oikein kolme kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi

tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu melko

oikein.

 

10 pistettä

Vastauksessa esitellään oikein viisi kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi

tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu oikein.

 

13 pistettä

Vastauksessa esitellään oikein kuusi kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi

tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu oikein.

 

Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0−15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden

käyttö, argumentaatio, kokonaisuus).

Mikäli vastauksessa ei ole esitetty kuviota vähennetään 10 pistettä.