Libre
YO_Kevät_2018
8.1 Laadi taulukon 8.A tietojen avulla raittiiden osuuksissa tapahtunutta muutosta kuvaava viivadiagrammi ja liitä kuvankaappaus laatimastasi kuviosta vastaukseen. Kuvaa tutkimuksen päätulokset. Vastauksen enimmäispituus on 1 000 merkkiä. (10 p.)
8.2 Mitä keskeisiä selityksiä näille tuloksille on löydettävissä? (20 p.)
Liitteet:
Kevät_2018
- Nuorten raittius (30 p.)
8.1.
Päätulokset voidaan jaotella raittiudessa tapahtuneisiin ajallisiin muutoksiin, sukupuolten välisiin eroihin sekä koulutusasteen mukaisiin eroihin. Raittius on yleistynyt kaikissa ryhmissä vuodesta 2000/2001 (2008/2009) vuoteen 2015. Vuodesta 2010 lähtien raittiiden määrä on kasvanut aikaisempaa nopeammin. Sukupuolierot olivat erittäin pienet sekä peruskoulussa että lukiossa. Raittiiden poikien osuudet olivat 1–2 prosenttiyksikköä suuremmat kuin tyttöjen. Vuonna 2013 peruskoulussa ei ilmennyt lainkaan sukupuolieroa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa sukupuolten välinen ero oli suurempi, yhdestä kuuteen (2015) prosenttiyksikköä poikien eduksi. Kouluasteista peruskoulussa oltiin yleisimmin raittiita. Tarkasteltavina olevien 15 vuoden aikana raittiiden osuudet kasvoivat eniten peruskoululaisten keskuudessa.
Terveystiedon koe 14.3.2018 Hyvän vastauksen piirteitä
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa kuvataan jokin kuvion sisältämistä päätuloksista (ajalliset muutokset, suku-
puolten väliset erot, koulutusasteiden mukaiset erot). Kuvio on laadittu melko oikein.
6 pistettä
Vastauksessa kuvataan kaksi kuvion sisältämää päätulosta pääosin asianmukaisesti. Kuvio on
laadittu melko oikein.
9 pistettä
Vastauksessa kuvataan kolme kuvion sisältämää päätulosta asianmukaisesti. Kuvio on laadittu täysin oikein.
8.2.
Tässä tehtävässä raittius tarkoittaa pidättäytymistä alkoholin käytöstä, mutta raittius voidaan ymmärtää myös laajemmin pidättäytymisenä ylipäätään päihteiden käytöstä. Raittiuden yleistymiseen on useita samanaikaisesti vaikuttavia syitä. Nuorten tavat viettää vapaaaikaa ovat monipuolistuneet tutkimusajanjakson aikana. Internetin, erityisesti sosiaalisen median, lisääntynyt käyttö on voinut vähentää alkoholinkäyttötilanteita. Alkoholin hankkiminen on vaikeutunut (kansalliset hankkeet), ja alkoholin alaikäisille myynnin valvonta on tiukentunut. Juomisen yleinen ikärajakontrollointi on tiukentunut, ja lisäksi vanhemmat suhtautuvat alaikäisten juomiseen aiempaa kielteisemmin. Alkoholiin ja humalaan liittyvät mielikuvat ovat entistä yleisemmin kielteisiä. Alkoholista kieltäytymisen esimerkki voi vähentää sosiaalista painetta juomiseen. Terveystietoisuus on yleistynyt, ja humalan riskit tiedostetaan. Itsekontrollin menettäminen on epäsuotavampaa kuin aikaisemmin. Raittius voi olla osa laajempaa identiteettiä ja imagon rakentamista. Juomisen aloitusikä on myöhentynyt. Alkoholivalistuksen ja opetuksen keinot ovat muuttuneet, ja ne ehkä tavoittavat kohderyhmänsä aiempaa paremmin. Osa nuorista on korvannut alkoholin muilla päihteillä.
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0–10.
3 pistettä
Vastauksessa on selitetty raittiuden yleisyydessä tapahtuneita muutoksia kahden eri tekijän
avulla (lihavoinnit tekstissä).
6 pistettä
Vastauksessa on selitetty raittiuden yleisyydessä tapahtuneita muutoksia neljän eri tekijän
avulla.
9 pistettä
Vastauksessa on selitetty raittiuden yleisyydessä tapahtuneita muutoksia kuuden eri tekijän
avulla.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö,
argumentaatio, kokonaisuus).
Terveystieto syksy 2020
Kuolinsyyt 30 p.
Aineisto
8.A Taulukko: Suomalaisten kuolinsyitä vuosilta 1977–2017
Taulukossa 8. A on suomalaisten kuolinsyitä vuosina 1977–2017. Piirrä taulukon tietojen perusteella viivadiagrammi kuolinsyiden kehityksestä ja liitä kuvakaappaus laatimastasi kuviosta vastauskenttään. Mitä muutoksia suomalaisten kuolinsyissä on tapahtunut? Mistä muutokset ovat johtuneet?
Syksy_2020
Suuren ihmisjoukon eli väestön terveyteen liittyvät ilmiöt ovat yhteydessä ikään. Kun
esimerkiksi verrataan kuolleisuutta eri väestöissä tai eri aikoina, ikärakenteiden
erilaisuus saattaa hankaloittaa tai vääristää vertailua. Kun verrataan erilaisia väestöjä,
joiden ikärakenteet poikkeavat toisistaan, apuna voidaan käyttää ikävakiointia.
Ikävakioidut luvut osoittavat, millainen kuolleisuus olisi, jos vertailtavien väestöjen
ikärakenteet olisivat samanlaiset.
Ikävakioitu kuolleisuus on vähentynyt kaikkien muiden syiden ollessa kyseessä, paitsi
dementian ja Alzheimerin taudin.
Syöpäkuolleisuus on myös pienentynyt, mutta vain noin 30 %:lla. Vaikka väestön
ikääntyminen on lisännyt uusien syöpätapausten määrää, väestön määrän ja
ikärakenteen huomioiminen (ikävakiointi) osoittavat syöpäkuolemien selvästi
vähentyneen. Tämä on ensisijaisesti parempien hoitomahdollisuuksien ansiota.
Taustalla vaikuttaa myös se, että lukumääräisesti yleiset syöpätyypit (rintasyöpä,
eturauhasen syöpä) todetaan seulonnan tai muun toiminnan takia varhaisessa
vaiheessa, jolloin tehokkaita hoitomahdollisuuksia on enemmän.
Syöpäkuolleisuudessa on suuria eroja eri syöpätyyppien välillä. Myös elintapojen
muutokset (tupakoinnin väheneminen, ruokavalion paraneminen) ovat vähentäneet
huonoennusteisten eli tappavampien syöpien ilmaantuvuutta.
Diabetesta sairastaa suuri ja kasvava joukko suomalaisia, mutta hyvän ja
parantuneen hoidon ansiosta kuolleisuus siihen ei ole ollut kovin suurta ja se on
vähentynyt kolmannekseen vuosina 1977–2017. Diabetekseen liittyy monia
lisäsairauksia, jotka lyhentävät elämää ja vähentävät terveitä elinvuosia. Nämä
aiheuttavat tilastojen vääristymisen, sillä diabeetikoista 75 % kuolee sydän- ja
verisuonitauteihin, jotka tilastoissa merkitään kuolinsyyksi, vaikka perussyynä on
diabetes.
Kuolleisuus dementiaan ja Alzheimerin tautiin on kasvanut voimakkaasti, lähes
15-kertaiseksi. Ihmisten eläessä yhä pidempään muistisairauksia sairastavien ja
siihen kuolevien määrä kasvaa voimakkaasti. Ikääntymisen lisäksi muistisairauksien
yleisyyteen vaikuttavat muistisairauksien riskitekijöiden (korkea verenpaine ja
kolesteroli, ylipaino, tupakointi) yleisyys sekä muistisairauksien diagnostiikan ja
hoidon kehitys. Mitä enemmän muistisairauksiin kiinnitetään huomiota ja mitä
paremmin niitä osataan diagnostisoida, sitä enemmän niitä löydetään ikääntyvästä
väestöstä. Myös muiden sairauksien parempi hoito lisää muistisairauksia: ihmiset
eivät kuole ennenaikaisesti vaan elävät pitkään.
Erityisesti verenkiertoelinten sairauksien väheneminen on ollut voimakasta:
kuolleisuus on vähentynyt kolmannekseen vuoden 1977 tasosta. Tähän ovat
syynä kohentuneet elintavat (tupakoinnin väheneminen, ruokavalion paraneminen),
parempi ennaltaehkäisy (erityisesti verenpaineen ja veren korkean
kolesterolipitoisuuden hoito) sekä sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin tehokas
hoito.
Kuolleisuus hengityselinten sairauksiin on pienentynyt suhteessa vielä enemmän
kuin kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin. Kuolleisuus on tällä hetkellä
noin viidesosa siitä, mitä se oli 40 vuotta sitten. Pääasialliset syyt tähän kehitykseen
ovat tupakoinnin väheneminen ja parantunut hoito.
Ruoansulatuselinten sairauksien aiheuttama kuolleisuus on puolittunut 40
vuoden aikana. Tähän ryhmään kuuluu suuri joukko erilaisia sairauksia, kuten
rasvamaksa ja maksakirroosi, haimatulehdukset, tulehdukselliset suolistosairaudet,
mahahaava, sappikivitauti, keliakia ja tyrät. Osalla näistä sairauksista on huono
ennuste, ja niiden vaikutus kuolleisuuteen on suuri (esimerkiksi maksakirroosi ja
haimatulehdukset), osa ei suoraan vaikuta kuolleisuuteen (esimerkiksi keliakia). Suurin
syy kuolleisuuden vähenemiseen on parantunut diagnostiikka ja hoito.
Pisteitys (30 p.)
Asiasisältö (0–15 p.)
4 pistettä
Vastauksessa esitellään oikein kaksi kuolinsyyn muutosta (sairausryhmät) ja eritellään
kummastakin kaksi tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on
laadittu melko oikein.
7 pistettä
Vastauksessa esitellään oikein kolme kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi
tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu melko
oikein.
10 pistettä
Vastauksessa esitellään oikein viisi kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi
tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu oikein.
13 pistettä
Vastauksessa esitellään oikein kuusi kuolinsyyn muutosta ja eritellään jokaisesta kaksi
tekijää, jotka voivat selittää näitä kuolinsyiden muutoksia. Kuvio on laadittu oikein.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0−15 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden
käyttö, argumentaatio, kokonaisuus).
Mikäli vastauksessa ei ole esitetty kuviota vähennetään 10 pistettä.
Kevät 2020
Uni 20 p.
Aineisto
5.A Taulukko: Nuorten uni; osuus nuorista, jotka nukkuvat arkisin alle kahdeksan tuntia yössä
Taulukossa 5. A on niiden suomalaisnuorten osuudet, jotka nukkuvat arkisin alle 8 tuntia yössä. Laadi kaikkien taulukon tietojen avulla alle 8 tuntia nukkuvien nuorten osuuksia kuvaava pylväskuvio ja liitä se vastauskenttään. Selitä, mitkä ovat tutkimuksen päätulokset.
Kevät 2020
- Uni (20 p.)
Päätulokset voidaan jaotella unen määrässä tapahtuneeseen ajalliseen muutokseen sekä sukupuolen ja koulutusasteen mukaisiin eroihin. Kuvion mukaan kumpanakin tutkimusajankohtana alle 8 tuntia nukkuvien prosenttiosuus oli suurin ammatillista oppilaitosta käyvien poikien keskuudessa ja pienin iältään nuorimpien joukossa eli peruskoululaisissa.
Alle 8 tuntia nukkuvien prosenttiosuudet lisääntyivät vuodesta 2013 vuoteen 2017 kaikilla koulutusasteilla, sekä tytöillä että pojilla. Muutokset vuodesta 2013 vuoteen 2017 alle 8 tuntia nukkuvien osuuksissa olivat poikien keskuudessa suurempia kuin tyttöjen kaikilla
Terveystiedon koe 24.3.2020 Hyvän vastauksen piirteitä
koulutusasteilla. Poikien joukossa muutokset prosenttiyksikköinä olivat lähes saman suuruiset eri koulutusasteilla. Peruskoulua ja lukiota käyvien tyttöjen joukossa alle kahdeksan tuntia nukkuvien prosentuaalinen osuus lisääntyi enemmän kuin ammatillista oppilaitosta käyvien tyttöjen keskuudessa.
Asiasisällön hallinta arvostellaan pistein 0-10.
3 pistettä
Vastauksessa kuvataan jokin kuvion päätuloksista (ajallinen muutos, koulutusasteiden mukaiset erot, sukupuolen mukaiset erot). Kuvio on laadittu suurin piirtein oikein.
6 pistettä
Vastauksessa kuvataan kaksi kuvion päätulosta pääosin oikein (ajallinen muutos, koulutusasteiden mukaiset erot, sukupuolen mukaiset erot). Kuvio on laadittu suurin piirtein oikein.
9 pistettä
Vastauksessa kuvataan kolme kuvion päätulosta asianmukaisesti oikein (ajallinen muutos,
koulutusasteiden mukaiset erot, sukupuolen mukaiset erot). Kuvio on laadittu täysin oikein.
Tiedonkäsittely arvostellaan pistein 0–10 taulukon 1 kriteerien mukaan (käsitteiden käyttö,
analysointi, kokonaisuus).
Terveystiedon koe 24.3.2020 Hyvän vastauksen piirteitä
Mikäli vastaus sisältää runsaasti siihen kuulumatonta tekstiä, vähennetään kolme pistettä.
Mikäli vastauksessa on vain täysin oikein tehty kuvio ilman tekstiä, saa pelkästä kuviosta viisi
pistettä.
Mikäli vastauksessa ei ole esitetty kuviota vähennetään 5 pistettä.
Kevät 2016
Kaikki tehtävät
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.