Tuhansia vuosia ennen muovin keksimistä, kaikki tarpeelliset esineet osattiin tehdä puusta. Ihmsiet osasivat käyttää kaikkia eri puulajeja tarkoituksenmukaisesti, samoin eri aikana vuodesta kerättyä puuta tai eri ikäistä puuta. Esimerkiksi katajan puuaines on voimakkaan tuoksuista, ja siitä on aina tehty vuolemalla ruokailuvälineitä ja astioita. Koivu on kovaa ja kestävää, ja erinomaista huonekaluihin. Haavan puuaines on vaaleata, eikä eritä pihkaa ja sopii siksi erinomaisesti saunalauteisiin.

Keramiikka astioiden raaka-aineita on täällä ollut vaikea saada, mutta puuta ja tuohta oli kaikkialla saatavilla. Primitiivisin astia lienee ollut tuohilippo, jossa pala tuohta vain kääräistään kasaan ja näin lähteestä voidaan juoda helposti. Tuohesta on myös punottu monimutkaisempia astioita ja säilytyspurkkeja.
Keittämiseen sopivat metalliastiat ovat aina olleet todella arvokkaita, mutta puusta ja tuohesta tehdyt kipot ja korvot, lusikat, kuksat ja vakat ovat olleet yleisiä. Kuvassa kansallismuseon hyvin vanhoja puukippoja (kuvat Sara Niini)

Hyvin erityisiin tarkoituksiin, kuten joihinkin rituaaleihin tai juhliin, saatettiin nähdä suurta vaivaa ja tehdä todella hienoja puuastioita kuten tämä kansallismuseossa oleva kousa

Tänä päivänäkin astioita voidaan tehdä puusta, mutta nykyisin niihin osataan tehdä vaikkapa sellainen pinnoite, että ne kestävät vaikkapa koneellisen pesun, mitä vanhemmat puuesineet eivät kestä. Esimerkkinä Hotelli Punkaharjun nykyisiä tarjoiluastioita:


Myös lasten leikkeihin tarkoitetut lelut tehtiin puusta, tai vaikkapa männynkaarnasta leikkiveneet. Taitava veistäjä pystyi tekemään mitä vaan, muiden tyytyessä esimerkiksi käpylehmiin. Puisia käsin veistettyjä leluja 1900-luvun alusta:


Teollista käsityötä edustava perinnelelu, Jukka-tehtaan (Juho Jussila Oy) keinuhevonen on ollut yhtäjaksoisesti tuotannossa vuodesta 1947 ja yhä suosittu, nykyisin myös aikuiset ostavat sitä ihan sisustusmielessä.


kuvat Sara Niini