Entisaikaan ihmisillä ei välttämättä ollut edes sänkyjä, nukuttiin lattialla olkikasan päällä. Kun huonekaluja alettiin itse valmistaa, tai kun kyliin ilmestyi nikkareita, kaikki tehtiin puusta. Esimerkiksi1800-luvun tyypillinen vuode oli puinen joko päästä- tai sivustavedettävä, mikä säästi tilaa päivisin. Se levitettiin useamman ihmisen makuusijaksi aina illalla. Kuopion korttelimuseossa tyypillinen sivustavedettävä:

Pikkulapsia nukutettiin usein puisessa kehdossa, joita äiti tai vanhempi sisarus saattoi jalalla heiluttaa ja heijata tehdessään muita töitä.


Ihmisillä oli niukasti tilaa, varsinkin köyhemmissä oloissa. Huonekaluja, vaatteita ja tavaroita oli hyvin vähän, ja talossa saattoi olla yksi vain kaappi, missä säilytettiin mahdollisesti (mikäli asukkaat olivat lukutaitoisia) raamattua ja virsikirjaa ja vähiä rahoja.


Puu on säilynyt kautta aikojen huonekalujen materiaalina, nykyisin tosin eniten tehdasvalmisteisina tuotteina. Alvar Aalto oli 1900-luvun tunnetuin suomalainen arkkitehti, mutta myös huonekalusuunnittelija. Hänen ja vaimonsa Ainon suunnittelemia huonekaluja viedään yhä paljon ulkomaillekin, missä erityisesti arvostetaan Aallon tavaramerkiksi kehittynyttä koivuvanerin taivutustekniikkaa. Esimerkkinä yhä tuotannossa oleva tarjoiluvaunu 900 joka suunniteltiin Pariisin maailmannäyttelyä 1937 varten:

kuvat Sara Niini