Teollisuuden raaka-aine
Metsäteollisuus on ollut avainasemassa Suomen teollistumisessa
Suomalaisista metsistä saadaan raaka-ainetta sekä mekaaniseen että kemialliseen metsäteollisuuteen.
Jo kauan sitten veistettiin tukkeja ja parruja vientiin, ja ensimmäiset sahat syntyivät jo satoja vuosia sitten. 1800-luvulla vesisahat muuttuivat höyrysahoiksi, ja ensimmäinen sellutehdas valmistui paperin valmistusta varten Valkeakoskelle 1880. 1900-luvun alussa saapuivat polttomoottorit ja sähkökäyttöiset koneet. Vaneriteollisuus pääsi vauhtiin 1910-luvulla, kuitulevyteollisuus 1930-luvulla ja lastulevyteollisuus 1950-luvulla.
Terva oli tärkeä vientituote aina 1800-luvun alkuun asti, samoin polttopuuta vietiin sahatavaran ohella.
Suurten yhtiöiden synty ja teollisuuden kasvu loi 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle valtavan kysynnän metsureille, miehille jotka hankkivat puutavaran tiettömien taipaleiden takaa suomenhevosten avustuksella. Valtavasti työvoimaa tarvittiin myös puiden uittamisessa vesistöjen kautta.
kuva Suomen metsämuseon näyttelystä
1900-luvun toisella puoliskolla metsiin rakennettiin valtava metsäteiden verkosto, ja puunkorjuu koneellistui. Metsureita ei enää tarvittu niin paljoa, ja hevosetkin katosivat töistä. Puuta ei enää uitettukaan suuria määriä, vaan kuljetukset siirtyivät maanteille ja suuriin puutavara-autoihin. Koneellistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että Iisalmen naapurissa Vieremällä Ponssesta on kasvanut yksi maailman suurimmista metsäkoneiden tuottajista.
Ponssen harvesteri iisalmelaisella hakkuuaukolla
Tällä hetkellä metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti noin 140 000 suomalaista, ja monet yritykset toimivat globaalisti. Vuonna 2018 Suomessa tuotettiin sahatavaraa 11,8 miljoonaa kuutiota, sellua 8,2 miljoonaa tonnia, paperia 6,7 miljoonaa tonnia, kartonkia 3,8 miljoonaa tonnia ja vaneria 1,2 miljoonaa kuutiota. Puuta liikkuu valtavat määrät maanteillä, rautateillä ja osittain vielä vesiteitsekin uittamalla tai proomuilla hinaamalla. Satamista kuljetetaan valtavat määrät valmiita metsäteollisuuden jalosteita. Metsäteollisuus on kuljetusalan suuri työllistäjä. Puuta lähdössä Iisalmen rautatieasemalta:
kuvat Sara Niini
Jo kauan sitten veistettiin tukkeja ja parruja vientiin, ja ensimmäiset sahat syntyivät jo satoja vuosia sitten. 1800-luvulla vesisahat muuttuivat höyrysahoiksi, ja ensimmäinen sellutehdas valmistui paperin valmistusta varten Valkeakoskelle 1880. 1900-luvun alussa saapuivat polttomoottorit ja sähkökäyttöiset koneet. Vaneriteollisuus pääsi vauhtiin 1910-luvulla, kuitulevyteollisuus 1930-luvulla ja lastulevyteollisuus 1950-luvulla.
Terva oli tärkeä vientituote aina 1800-luvun alkuun asti, samoin polttopuuta vietiin sahatavaran ohella.
Suurten yhtiöiden synty ja teollisuuden kasvu loi 1900-luvun ensimmäiselle puoliskolle valtavan kysynnän metsureille, miehille jotka hankkivat puutavaran tiettömien taipaleiden takaa suomenhevosten avustuksella. Valtavasti työvoimaa tarvittiin myös puiden uittamisessa vesistöjen kautta.
kuva Suomen metsämuseon näyttelystä1900-luvun toisella puoliskolla metsiin rakennettiin valtava metsäteiden verkosto, ja puunkorjuu koneellistui. Metsureita ei enää tarvittu niin paljoa, ja hevosetkin katosivat töistä. Puuta ei enää uitettukaan suuria määriä, vaan kuljetukset siirtyivät maanteille ja suuriin puutavara-autoihin. Koneellistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että Iisalmen naapurissa Vieremällä Ponssesta on kasvanut yksi maailman suurimmista metsäkoneiden tuottajista.
Ponssen harvesteri iisalmelaisella hakkuuaukolla
Tällä hetkellä metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti noin 140 000 suomalaista, ja monet yritykset toimivat globaalisti. Vuonna 2018 Suomessa tuotettiin sahatavaraa 11,8 miljoonaa kuutiota, sellua 8,2 miljoonaa tonnia, paperia 6,7 miljoonaa tonnia, kartonkia 3,8 miljoonaa tonnia ja vaneria 1,2 miljoonaa kuutiota. Puuta liikkuu valtavat määrät maanteillä, rautateillä ja osittain vielä vesiteitsekin uittamalla tai proomuilla hinaamalla. Satamista kuljetetaan valtavat määrät valmiita metsäteollisuuden jalosteita. Metsäteollisuus on kuljetusalan suuri työllistäjä. Puuta lähdössä Iisalmen rautatieasemalta:
kuvat Sara Niini