Tutustuin Rantalan ja Khawajan artikkeliin ”Historian tekstitaitojen arvioiminen peruskoulun kuudesluokkalaisilla.” Historian tekstitaidoilla tarkoitetaan kykyä tulkitsemaan historiallisen tekstin kirjoittajan päämäärää ja kenelle teksti on alun perin suunnattu. Lisäksi katsotaan, että tekstien sijoittaminen oikeaan ajankohtaan ja paikkaan on olennaista. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että historian tekstitaitojen oppiminen vaatii kypsyyttä ja onkin epäselvää, milloin edm. taitoja olisi hyvä aloittaa opettamaan. Suomessa tavoitteeksi on asetettu historian tekstitaitojen opettaminen jo alakoulussa. Artikkeliin tarkoituksena on antaa ideoita ja tietoa mm. siitä, millä keinoin historian tekstitaitoja voidaan arvioida. Tutkimuksessa kuudennen luokan oppilaille oli teetetty kynä­–paperi -koe, jolla saatiin tietoa heidän historian tekstitaidoistaan. Kokeeseen valitut lähteet olivat tarkoituksella ristiriidassa keskenään. Tutkimuksesta tehdyt suuntaa-antavat johtopäätökset tuovat esiin, että kokeeseen osallistuneet oppilaat tunnistivat historiantiedon olevan tulkinnallista. He pystyivät myös perustelemaan omaa tulkintaansa lähteiden avulla. Oppilaat käyttivät väitteidensä tukena vain yhtä lähdettä, mikä on tyypillistä yleisemmin luetunymmärtämiselle. Muutamat oppilaat tunnistivat tekstien kirjoittajien intentioita, mikä osoittaa kuudesluokkalaisten alustavasta historian tekstitaitojen hallinnasta.

Artikkeli toi hyvin esiin sen, miten jo alakouluikäisten kanssa voidaan harjoitella historian tekstitaitoja ja historiallista ajattelua. Pelkkien historian sisältöjen tankkaaminen ja mieleenpainaminen eivät hirveästi kehitä esim. kriittistä ajattelua. Artikkelissa toteutettu tutkimus antaa luottoa siihen, että alakouluikäisten ajattelun haastaminen ja kognitiivisten ristiriitojen luominen on kannattavaa. Itse olin ennen artikkelin lukemista ajatellut, että alakoululaiset eivät välttämättä kykenisi tämänkaltaisiin tehtäviin tai ajatteluun. Omassa opetuksessani voisin hyödyntää artikkelista saamiani tietoja tuomalla oppitunnilla esiin erilaisia näkökulmia käsiteltävään aiheeseen ja haastaa oppilaita pohtimaan, miksi lähteissä on esim. ristiriitaa tai miksi tekstin kirjoittaja on kirjoittanut tällä tavalla ja kenelle teksti on suunnattu. Oppitunneilla voitaisiin keskittyä enemmän historiallisen ajattelun ja tekstitaitojen kehittymiseen kuin itse sisältöön, sillä uskon että oppilaat saavat sisällön haltuun ikään kuin siinä sivussa.