Simpukoita elää monissa Suomen järvissä ja joissa.

Järvisimpukat elävät pehmeäpohjaisissa seisovissa tai hitaasti virtaavissa vesissä, kuten rehevissä järvissä ja jokien suvannoissa. Suomessa tavataan kahta järvisimpukkalajia: pikkujärvi- ja isojärvisimpukkaa.

Simpukkaa suojaa kaksi ruskean- ja vihreänraidallista saranallista kalkkikuorta, joiden sisäpuolella ovat vaippalehdet. Vaipan eritteestä muodostuva kuori kasvaa reunoiltaan ja eri vuodenaikoina kasvaa hiukan eriväristä kuorta.

Simpukat tulevat yleensä 12–16 senttimetrin pituisiksi, joskus pidemmiksikin.

Simpukan ainoa puolustuskeino on kuoren sulkeminen tähän tarkoitukseen kehittyneillä sulkijalihaksilla. Vaipan suojaan jäävät kiduslehdet ja sisälmyspussi, jossa ovat sydän, mahalaukku, suoli, ruoansulatusrauhaset ja alkeellinen hermosto.

Simpukka on pohjassa pystyasennossa puoliksi liejuun kaivautuneena niin, että siitä näkyy vain suippo takapää. Takapäässä on aukko, josta hengitysvesi ja sen mukana kulkevat ravintohiukkaset virtaavat sisään. Vesi huuhtelee happea kiduksiin. Jätökset poistuvat toisessa päässä olevasta hylkyaukosta. Ruumiin alaosassa on nilviäisille tyypillinen pariton jalka, jonka avulla simpukka liikkuu hitaasti jättäen pehmeään liejuun selvän vaon.

Simpukat kutevat loppukesällä. Koiras laskee siittiönsä veteen, josta ne kulkeutuvat naarassimpukan sisään ja hedelmöittävät kidusten välissä sijaitsevat munasolut. Hedelmöityneet munasolut kehittyvät toukiksi, jotka naaras päästää veteen. Toukat tarttuvat väkäsikkäillä kuorenpuoliskoillaan kalan kiduksiin tai ihon pintaan, jossa ne loisivat muutaman kuukauden. Sen jälkeen ne pudottautuvat pohjaan ja aloittavat itsenäisen elämänsä.

Simpukat ovat erittäin herkkiä vesien likaantumiselle ja happamoitumiselle, jonka vuoksi ne soveltuvat veden laadun tutkimiseen. Simpukat ovat myös monen vedessä elävän eläinlajin tärkeä ravintokohde. Monet pikkusimpukat päätyvät kalojen ravinnoksi, kun taas piisami ja saukko syövät mieluummin suurikokoisia simpukoita.

Muita Suomessa tavattavia makean veden suursimpukoita ovat jokisimpukat ja jokihelmisimpukat. Suurten simpukoiden lisäksi vesissämme tavataan runsaasti pienempiä simpukoita, kuten herne- ja liejusimpukoita. Lisäksi Itämeressä tavataan muun muassa sinisimpukkaa.