Kelluslehtiset ja irtokellujat

Lumme (Nymphaea candida)


  • Lehtilapa on 10–25 cm pitkä, pyöreähkö.
  • Lehti verkkosuoninen päältä kiiltävä ja vihreä, alta väri vaihtelee vihreästä punaviolettiin.
  • Kukka valkoinen, joskus punertava tai punainen.
  • Lumme kukkii Suomessa kesä-syyskuussa. Huonolla säällä ja yöaikaan kukat sulkeutuvat.
  • Myrkyllinen.
  • Lumme kasvaa pehmeäpohjaisissa lammissa, järvissä ja hitaasti virtaavissa joissa. Joskus lajia tavataan myös murtovedessä.
  • Levinneisyys koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Ulpukka (Nuphar lutea)


  • Lehtiruoti on kolmikulmainen.
  • Lehdet pitkänpyöreitä, kaljuja, molemmin puolin vaaleanvihreitä.
  • Kukka on keltainen, pallomainen.
  • Myrkyllinen.
  • Elinympäristönä kaikenlaiset vedet pikku lammista, järvistä ja puroista murtovetisiin merenlahtiin saakka.
  • Tavataan koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Vesitatar (Persicaria amphibia)


  • Lehdet ovat pitkäruotisia, pitkulaisia, pyöreä- tai herttatyvisiä ja kaljuja.
  • Kukat vaaleanpunaisia, tähkämäisiä, 3–5 cm pituisia.
  • Maavarrellinen.
  • Elinympäristö järvet, joet, lammet ja murtovesi.
  • Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Pikkulimaska (Lemna minor)


  • Lehtiä muistuttavat versot ovat pitkänpyöreitä, kolmisuonisia ja litteitä. Väriltään ne ovat vihreitä, joskus alapuolelta punertavia.Usein 2-6 versoa yhdessä.
  • Versot ovat yksijuurisia. Juuret voivat tulla 8 cm:n pituisiksi.
  • Pikkulimaska kukkii heinä-elokuussa, tosin kukintoja tavataan harvoin eikä sen tiedetä tuottaneen Suomessa siemeniä.
  • Kasvaa rehevissä seisovissa vesissä, lätäköissä, ojissa jne.
  • Suomessa sitä tavataan yleisenä Oulu–Joensuu -linjan eteläpuolella.