Liikuteltaessa magneettia johdinsilmukan sisään tai sieltä ulos havaittiin magneetin ja silmukan välillä vuorovaikutus. Tämä selittyi siten, että silmukan läpi kulkevan magneettivuon muutos indusoi silmukkaan sähkövirran. Tämä vuorostaan synnytti silmukan ympärille magneettikentän, joka vuorovaikutti liikuteltavan magneetin kentän kanssa.

Vastaava koe voidaan tehdä silmukan sijaan metallilevyn kanssa. Kun magneetti ja metallilevy liikkuvat suhteessa toisiinsa, niiden välillä havaitaan vuorovaikutus. Alla olevalla videolla havaitaan tällaisessa kokeessa sama ilmiö kuin silmukan kanssa. Havainto voidaan selittää kuvittelemalla metallilevyn koostuvan useista sisäkkäisistä johdinsilmukoista. Niistä jokaiseen indusoituu sähkövirta, ja näin levyn ympärille syntyy magneettikenttä, joka vuorovaikuttaa liikuteltavan magneetin kanssa. Tällaisia metallilevyyn tai metallikappaleeseen indusoituvia virtoja kutsutaan pyörrevirroiksi.

​​

Seuraavalla videolla nähdään toinen pyörrevirtoihin liittyvä ilmiö. Videolla magneetti hidastaa ohi kulkevaa metallilevyä. Metallilevyyn indusoituu pyörrevirtoja, jotka synnyttävät sen ympärille magneettikentän. Magneetti vetää siten ohi kulkevaa metallilevyä puoleensa ja hidastaa sen liikettä. Videon perusteella voidaan todeta, että hidastuminen on voimakkaampaa yhtenäisen levyn tapauksessa. Mitä suuremmasta ja eheämmästä kappaleesta on kyse, sitä suurempia pyörrevirtasilmukoita siihen voi muodostua ja sitä voimakkaampi on kappaleen ympärille muodostuva magneettikenttä.

​

Pyörrevirtoja hyödynnetään useissa sovelluksissa. Äskeisellä videolla havaittua jarruttavaa vaikutusta hyödynnetään induktiojarrussa. Alla on kuva voimakkaista magneeteista, jotka pysäyttävät tällä tavoin niiden kohdalle tulevan vuoristoratavaunun. Induktiojarrulla on monia etuja. Siinä jarrutettavaan kappaleeseen ei tarvitse fyysisesti koskea, joten se ei kulu. Induktiojarruja käytetäänkin paljon huippunopeissa junissa ja esimerkiksi kuntopyörässä, jossa pyörimistä on jarrutettava koko ajan ja kuluminen olisi suurta kosketukseen perustuvalla jarrulla. Toisaalta, jos jarruttava magneetti on sähkömagneetti, jarru on silti helppo kytkeä päälle ja pois. Jarrujen kuumenemisesta ei päästä eroon induktiojarruissakaan, sillä indusoituvat pyörrevirrat kuumentavat jarrutettavaa kappaletta. Induktiojarrun puute on, että se jarruttaa vain liikkuvaa kappaletta. Sillä ei siis voida pitää kappaletta paikallaan.

Eräs toinen pyörrevirtojen sovellus on metallinpaljastin. Metallinpaljastimessa on kaksi käämiä, joista ensimmäisessä on virta, eli paljastimella on magneettikenttä. Liikuteltaessa paljastinta pyörrevirtoja indusoituu lähellä oleviin metalliesineisiin. Nämä pyörrevirrat synnyttävät muuttuvan magneettikentän, joka indusoi mitattavan jännitteen toiseen käämiin. Metallinpaljastimia käytetään aarteenetsinnän lisäksi esimerkiksi turvatarkastuksissa.

Pyörrevirtoja voidaan hyödyntää myös niiden lämpövaikutuksen kautta. Kun kappaleeseen indusoituu pyörrevirtoja, se kuumenee. Riittävän suuret pyörrevirrat voivat kuumentaa kappaleen vaikka sulamispisteeseen. Induktiokuumennuksen etuna on hyvä hyötysuhde ja nopeus: lämpöä ei tarvitse siirtää kuumennettavaan kappaleeseen, koska se syntyy kappaleen sisällä induktiovirtojen takia. Toisaalta kuumennus voidaan tehdä kappaleeseen koskettamatta. Tämä on hyödyllistä, jos kuumennettavan kappaleen täytyy pysyä täysin puhtaana muusta aineesta. Tunnetuin lämpövaikutusta hyödyntävä sovellus lienee induktioliesi, jossa muuttuvalla magneettikentällä saadaan levyllä olevaan kattilaan indusoitumaan pyörrevirtoja ja kuumennettua kattila.