Aluepolitiikka: EU:n politiikan muoto, jonka avulla siirretään resursseja vauraammilta alueilta köyhille alueille; koheesio- ja rakennerahastot
Coreper: pysyvien edustajien komitea; valmistelee unionin neuvoston kokouksia; koostuu EU-suurlähettiläistä ja sitä johtaa puheenjohtajamaa
Demokratiavaje: ajatus siitä, että unionin toimielinten kansanvaltaisuutta pidetään riittämättömänä; käsitys siitä, että päätöksentekojärjestelmä on liian kaukana tavallisista ihmisistä, jotka eivät ymmärrä sen monimutkaisia rakenteita ja vaikeita säädöstekstejä
Subsidiariteettiperiaate: asiat pyritään ratkaisemaan niin matalalla tasolla kuin mahdollista
Eriytyvä yhdentyminen: Jäsenmaat syventävät yhteistyötä eritahtiin esim. kaikki eivät ole mukana euroalueessa
Lobbaaminen: Pyrkimys vaikuttaa päättäjiin olemalla heihin suoraan yhteydessä.
Lobbaaminen avoimuusrekisteri: rekisteri, johon unionin päätöksiin vaikuttamaan haluavien tahojen tulee rekisteröityä; tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja tehdä toiminnasta läpinäkyvää
Euroopan unionin neljä vapautta: EU:n sisämarkkinat takaavat neljä vapautta eli että tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma voivat liikkua vapaasti koko EU:n alueella
Schengen-alue: Schengen-alueeseen kuuluu 29 Euroopan valtiota ja niiden välillä ei ole matkustusrajoituksia eikä rajatarkastuksia. Schengen-alue on saanut nimensä Schengenin sopimuksesta
Protektionismi: Tarkoittaa kotimaisten tuottajien suojelemista torjumalla ulkopuolista kilpailua esimerkiksi suojatullein
Megatrendi: Suuri, globaali keityskulku, jolla on merkittäviä vaikutuksia eri puolilla maailmaa esim. digitalisaatio tai väestön vanhentuminen
Hiili- ja teräsyhteisö: Kuusi maata perusti vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, jonka ajatuksena oli, että maat vastaisivat yhdessä hiilen ja teräksen tuotannosta, jotka olivat keskeisiä raaka-aineita sotateollisuudelle
Välimeren unioni: EU:n, Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän valtioiden yhteistyöjärjestö, joka keskittyy mm. talous- ja ympäristökysymyksiin
