Medialukutaitopysäkit
Pysäkki 4
Videon tapahtumat tapahtuvat kesäloman aikana ja videossa on iloinen fiilis. .
Videossa esiintyy esimerkiksi läheisyyden tunnetta, kateutta ja suuttumusta.
Videossa tuodaan tarinaa esille myös ilmeillä ja eleillä.
Videossa tulee ristiriitainen fiilis, sillä Eino ja Aapeli pitävät videossa esiintyvää tyttöä kädestä.
Tekstillä on yritetty vaikuttaa muihin samanikäisiin, jotka kokevat samanlaisia tunteita. Video opettaa, miten tunteita kannattaa kertoa ja miten tietyssä tilanteessa kannattaa edetä.
Tekstin sisältö perustuu tunteisiin ja arkielämässä tapahtuviin kokemuksiin.
Videon sanoja tehosetaan visuaalisilla ilmeillä.
Tarina:
- Tarinassa on havaittavissa perus juonen rakenteita.
Tyttö on kotoisin toiselta paikkakunnalta ja pojat haluavat tehdä vaikutuksen tyttöön.
Energinen kappale, mukaansa tempaava. Selvästi lapsille suunnattua kieltä.
Kappale tehty lapsilta muille lapsille.
Omien tunteiden ja kokemuksien jakaminen.
Videolla halutaan opettaa, miten omia tunteitaan voi esittää.
Soidinmenot verrattavissa paratiisin lintuihin, kiehtova strategia.
Osa ryhmästämme oli sitä mieltä, että kuva ei täsmännyt tekstiin.
Erilaisia vaikuttamisen keinoja (viettelys, katsekontakti, mustasukkaisuus).
Videosta tulee mieleen Robin, Isac Elliot sekä Marcus ja Martinus.
Laulu perustuu nuoren arkielämään, mutta ei lapsen. Ihmettelimme, että miten näin nuoret laulavat ehkä vähän vanhempien nuorten elämäntilanteista.
Kuva ei täsmännyt videon sanoitukseen.
Hyvän mielen laulu, jos ei lähde syvemmin tulkitsemaan.
Tehty lasten lauluksi mutta ei ehkä soveltunut 10-vuotiaiden esittämäksi.
- Henkilöinä Eino ja Aapeli
- Tunteiden ilmaisu ja sanoittaminen ja viestiminen
- Pieni myötähäpeä? Ei lasten omaa sanomista
- Lavastettu esiintyminen - teennäisyys
- YouTube iso alusta tällaiselle näin nuorena?
- Aikuisten käsialaa
- Stereotyyppinen asetelma
- Ujouden tunne tulee ilmi, nöyryys
Videossa esiintyy esimerkiksi läheisyyden tunnetta, kateutta ja suuttumusta.
Videossa tuodaan tarinaa esille myös ilmeillä ja eleillä.
Videossa tulee ristiriitainen fiilis, sillä Eino ja Aapeli pitävät videossa esiintyvää tyttöä kädestä.
Tekstillä on yritetty vaikuttaa muihin samanikäisiin, jotka kokevat samanlaisia tunteita. Video opettaa, miten tunteita kannattaa kertoa ja miten tietyssä tilanteessa kannattaa edetä.
Tekstin sisältö perustuu tunteisiin ja arkielämässä tapahtuviin kokemuksiin.
Videon sanoja tehosetaan visuaalisilla ilmeillä.
Tarina:
- Tarinassa on havaittavissa perus juonen rakenteita.
Tyttö on kotoisin toiselta paikkakunnalta ja pojat haluavat tehdä vaikutuksen tyttöön.
Energinen kappale, mukaansa tempaava. Selvästi lapsille suunnattua kieltä.
Kappale tehty lapsilta muille lapsille.
Omien tunteiden ja kokemuksien jakaminen.
Videolla halutaan opettaa, miten omia tunteitaan voi esittää.
Soidinmenot verrattavissa paratiisin lintuihin, kiehtova strategia.
Osa ryhmästämme oli sitä mieltä, että kuva ei täsmännyt tekstiin.
Erilaisia vaikuttamisen keinoja (viettelys, katsekontakti, mustasukkaisuus).
Videosta tulee mieleen Robin, Isac Elliot sekä Marcus ja Martinus.
Laulu perustuu nuoren arkielämään, mutta ei lapsen. Ihmettelimme, että miten näin nuoret laulavat ehkä vähän vanhempien nuorten elämäntilanteista.
Kuva ei täsmännyt videon sanoitukseen.
Hyvän mielen laulu, jos ei lähde syvemmin tulkitsemaan.
Tehty lasten lauluksi mutta ei ehkä soveltunut 10-vuotiaiden esittämäksi.
- Henkilöinä Eino ja Aapeli
- Tunteiden ilmaisu ja sanoittaminen ja viestiminen
- Pieni myötähäpeä? Ei lasten omaa sanomista
- Lavastettu esiintyminen - teennäisyys
- YouTube iso alusta tällaiselle näin nuorena?
- Aikuisten käsialaa
- Stereotyyppinen asetelma
- Ujouden tunne tulee ilmi, nöyryys
Pysäkki 3
1. Törkeää kieltä kiekkokaukalossa
Ensin voidaan etsiä otsikko. Seuraavaksi voidaan avata vaikeita käsitteitä, koska niitä voi ilmetä lapsille.
Voidaan keskustella omista harrastuksista ja käsitellä oma kohtaisia kokemuksia.
Miltä törkeyksien huutelu voi tuntua? (empatia)
2.Taistelut Gazassa tauolle
Käsitteet avataan keltaisilla ''Mikä on?'' -kysymyksillä . Voidaan tutkia kuvia.
Empatia, voidaan kuvitella miltä ihmisistä tuntuu, jos koti on tuollaisessa kunnossa.
Voidaan käsitellä asiaa rauhoitellen.
Saara, Esu, Iida, Sirja ja Tuuni:
1. Mielenosoitus
Luetaan artikkeli: "Voimaa omasta äänestä", jossa tutustutaan mielenosoituksen periaatteisiin ja toimintaan/sääntöihin. Lukemisen jälkeen keskustellaan pienryhmissä aiheesta ja suunnitellaan oma mielenosoitus.
2. Syyria kuohuu
Keskustellaan lehdessä annettujen kolmen kysymyksen kautta: 1) mitä Syyriassa tapahtuu?, 2) ketkä taistelevat? ja 3) mitä muut maat tekevät? Tutkitaan lehden kuvia.
Aihetta käsitellään ikätasoon sopivalla tavalla ja avoimesti keskustelemalla. Puhutaan asiat asioina ja niiden oikeilla nimillä. Lehdessä käsitellään syyrian taustoja mikä johtaa konfliktiin eikä niinkään itse konfliktia.
Tiktok
- Keskustella somekäyttäytymisestä sekä alustan omista säännöistä/ehdoista/mahdolliset rangaistukset
- Media käyttäytyminen
- Tiktok ei ole uutisalusta, joten sieltä ei kannata etsiä asiasta tietoa - ainakaan ensisijaisesti
Lento-onnettomuus
- Lyhyt uutinen, kerrotaan olennainen lapselle lapsentasoisesti
- Ei viljele pelkoa, eikä spekulaatiota
- Liian vähän informaatiota, jättääkö kysymyksiä lapsille?
Tässä lehdessä opimme uutta näistä paikoista: kartta
-Kerätään pareittain tietoa.
-Jokainen pari valitsee kartasta paikan, josta kerää tietoa.
- Jokainen pari esittelee etsimänsä tiedon muulle luokalle.
- Lopuksi keskustellaan jokaisesta aiheesta yhteisesti.
- Lehden uutisissa on avattu käsitteitä auki jutun ymmärtämisen helpotukseksi.
- Lehden jutut on tehty lapsille sopivaksi.
Pysäkki 2
Saara, Esu, Sirja, Tuuni ja Iida:
Oma median käyttö
Ajatuksia:
- Opettajana hyvä olla perillä ajantasaisista asioista, jotta voit keskustella oppilaiden kanssa aiheista ja antamaan hyviä lyhyitä tyhjentäviä vastauksia, etenkin jos lasten mielen päällä on joku asia
- Valmistautua traagisiin asioihin luokkahuoneessa
Oma median käyttö:
-Kaikki riippuvaisia ruutuajasta, täytyy olla virikettä kokoajan
- Sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut
- Suurin osa maksuista menee suoratoistopalveluihin
Median käyttö
- Tiedote herättii ajatuksia siitä, kuinka helposti media pystyy vaikuttamaan mielipiteisiin.
- Tuntuu siltä, että mihinkään lähteeseen ei voi enää luottaa.
Luokanopettajan tulee olla perillä asioista, sillä lapset saattavat kysyä koulussa mediasta tai jostakin tietystä lähteestä. Opettajan on hyvä luoda keskustelua esille tulevasta aiheesta.
- Osa lapsista reagoi eri tavoin median uutisiin.
Oma median käyttö
- Ruutuaika vaihtelee. Joskus on päiviä, jolloin yrittää rajoittaa median käyttöä.
- Media vie mukanaan välillä, jolloin on vaikea päästää irti.
- Instagram, Tiktok ja suorstoistopalvelut.
- Emme käytä paljon rahaa mediaan. Ainoastaan spotify ja jotkin suoratoistopalvelut ovat mediaa, johon kuluu rahaa.
- Voimme laajentaa näkökulmia käyttämällä erilaisia sosiaalisen median alustoja.
- Uutisia jätetään välillä lukematta, sillä tuntuu että siellä esiintyy välillä ainoastaan negatiivisia uutisia.
- Jos mielipiteitä esitetään vakuuttavasti, se vaikuttaa asenteisiin.
- Jos monesta lähteistä nousee esiin mielipiteitä ja arvoja, se saattaa suuremmalla todennäköisyydellä vaikuttaa.
Sosiaalisen median kanavissa tapahtuvat uutiset haluavat vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.
Feikki uutisten jakaminen on nopea ja tehokas keino sosiaalisessa mediassa.
Koetetaan vaikuttaa laajaan määrään ihmisiä.
Käsitellä aihetta luokanopettajana varovaisuudella.
Meidän on myös hyvä tietää aiheesta, ettemme lähde jakamaan väärää tietoa.
Passiivinen median käyttö, vaihtelevaa median käyttöä. Käytetään muttei tehdä sisältöä. Eikä vaikuta omia asenteita juurikaan.
- Uusi käsite selkeyttää (mentaalinen sodankäynti)
- Kuinka somea voidaan käyttää manipulointiin
- Medialukutaidon merkitys kasvaa entistä enemmän
- Kumota vanha tieto ja osata käsitellä median asioita itse sekä oppilaiden kanssa
Oma median käyttö
- jos on uutinen, jolle ei halua antaa näyttökertoja (valheellisia uutisia esimerkiksi) niin ei avaa sitä.
- Instagramissa tulee paljon reelsejä, joissa on uutisia mutta myös valheellista tietoa
- Ennen meni googleen mutta nykyään menee tiktokkiin
- nähnyt muualla somessa jonkun uutisen, mennyt selvittämään asiaa enemmän uutisista ja artikkeleista
- 3-5h päivittäinen some käyttö
- Tiktok, Instagram, Snapchat, Iltasanomat, Facebook, BeReal, Spotify, Youtube, Netflix yms. suoratoistopalvelut
- 0-25€ rahaa menee kuukaudessa mediaan
- Mediankäyttömme on monipuolista mutta menee sykleissä elämäntilanteen mukaan
- Katsoo ehkä enemmän sellaisia postauksia, mitkä ovat omien arvojen mukaisia.
Ajatuksia:
- Opettajana hyvä olla perillä ajantasaisista asioista, jotta voit keskustella oppilaiden kanssa aiheista ja antamaan hyviä lyhyitä tyhjentäviä vastauksia, etenkin jos lasten mielen päällä on joku asia
- Valmistautua traagisiin asioihin luokkahuoneessa
Oma median käyttö:
-Kaikki riippuvaisia ruutuajasta, täytyy olla virikettä kokoajan
- Sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut
- Suurin osa maksuista menee suoratoistopalveluihin
Median käyttö
- Tiedote herättii ajatuksia siitä, kuinka helposti media pystyy vaikuttamaan mielipiteisiin.
- Tuntuu siltä, että mihinkään lähteeseen ei voi enää luottaa.
Luokanopettajan tulee olla perillä asioista, sillä lapset saattavat kysyä koulussa mediasta tai jostakin tietystä lähteestä. Opettajan on hyvä luoda keskustelua esille tulevasta aiheesta.
- Osa lapsista reagoi eri tavoin median uutisiin.
Oma median käyttö
- Ruutuaika vaihtelee. Joskus on päiviä, jolloin yrittää rajoittaa median käyttöä.
- Media vie mukanaan välillä, jolloin on vaikea päästää irti.
- Instagram, Tiktok ja suorstoistopalvelut.
- Emme käytä paljon rahaa mediaan. Ainoastaan spotify ja jotkin suoratoistopalvelut ovat mediaa, johon kuluu rahaa.
- Voimme laajentaa näkökulmia käyttämällä erilaisia sosiaalisen median alustoja.
- Uutisia jätetään välillä lukematta, sillä tuntuu että siellä esiintyy välillä ainoastaan negatiivisia uutisia.
- Jos mielipiteitä esitetään vakuuttavasti, se vaikuttaa asenteisiin.
- Jos monesta lähteistä nousee esiin mielipiteitä ja arvoja, se saattaa suuremmalla todennäköisyydellä vaikuttaa.
Sosiaalisen median kanavissa tapahtuvat uutiset haluavat vaikuttaa lapsiin ja nuoriin.
Feikki uutisten jakaminen on nopea ja tehokas keino sosiaalisessa mediassa.
Koetetaan vaikuttaa laajaan määrään ihmisiä.
Käsitellä aihetta luokanopettajana varovaisuudella.
Meidän on myös hyvä tietää aiheesta, ettemme lähde jakamaan väärää tietoa.
Passiivinen median käyttö, vaihtelevaa median käyttöä. Käytetään muttei tehdä sisältöä. Eikä vaikuta omia asenteita juurikaan.
Pysäkki 1
Näennäistiede
- Korostetaan jotain, joka pyrkii näyttämään tieteeltä, muttei täytä kuitenkaan tieteellisen tiedon kriteereitä
- Erilaisia hämäyskeinoja - asiantuntijalausunnot, väärennetyt faktat, pitkä asiasisältö, jotta vakuuttaa
- Sosiaalisen median vaikuttajien kautta törmäämme useasti näennäistieteeseen
- Astrologia
- Kosmetiikkatuotteiden tuoteselosteet
- Perehdy tiedon jakajan luotettavuuteen - taustat selville, voiko väite/tuotu asia varmasti validi
- Oppilaiden kanssa oleellista käydä läpi sanomalehdet, jotka tuottavat faktatietoa
- Voi vertailla oppilaiden kanssa eri sanomalehtien sisältöjä/sanomaa
Pohdintoja
- Sosiaalisessa mediassa esiintyy valeuutisia, joita voi olla vaikea tunnistaa valeuutiseksi.
- Yhteiskunnassa on koko ajan vaikeampaa uskoa mediassa esiintyviin asioihin.
- Esimerkiksi Tiktokissa esiintyy paljon materiaalia, jotka ovat harhaanjohtavia ja tekoälyllä tehtyjä.
- Lapset käyttävät eniten Tiktok -sovellusta.
- Koulussa saattaa esiintyä oppilaiden kesken keskustelua, jossa jaetaan sosiaalisessa mediassa esiintyviä valheellisia aiheita.
- Lapset eivät välttämättä ymmärrä, että on olemassa ihmisiä ja hahmoja. Esim. Risto Räppääjä. Myös aikuisilla menee sekaisin elokuvien näyttelijät ja heidän rooli elokuvassa.
- Klikkiotsikot ovat ärsyttäviä, sillä otsikon takaa löytyy yleensä aivan muuta, mitä otsikko antaa olettaa.
- Ihmiset saattavat lukea ainoastaan otsikon, jolloin lukija ei välttämättä tiedä, mitä otsikon takana lukee ja onko asia tosi.
- Esimerkiksi Seiska harrastaa klikkiotsikoilla pelailua.
Valeuutisten määrä sosiaalisessa mediassa on valtava, Kannattaa opettaa lapsia, ettei kaikkia uutisia kannata uskoa.
Mediakriittisyys on tärkeää, koska tieto leviää hyvin nopeasti erilaisissa sosiaalisenmedian kanavissa.
Trollauksella koitetaan vaikuttaa toisen tunteisiin.
Tekoälyn avulla pystytään tekemään deepfake videoita.
SIsältösekaannus nettisivulta löytyy paljon materiaalia opetusta varten.
Vastuullinen median käyttö on tärkeä aihe ja saattaa jäädä monesti taka-alalle.
Oppilaiden kanssa on tärkeää perehtyä medialukutaidon merkitykseen. Varsinkin satiiri on välillä vaikeasti tunnistettavissa ja kontekstin ymmärtäminen on tärkeää.