7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin[1]. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta[2]. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta[3]. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.[4] Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta [5] .Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:

  • Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
  • Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.[6]

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.


[1] Perusopetuslaki 25 § 2 mom.

[2] Perusopetuslaki 25 § 1 mom.

[3] Perusopetuslaki 9 § 2 mom.

[4] Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

[5] Perusopetuslaki 26 a § 1 mom. (1288/1999)

[6] Perusopetuslaki 27 §

Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Jos lapsella on sellainen vamma, kehityksen viivästymä tai tunne-elämän häiriö, joka oikeuttaa erityisen tuen päätökseen ennen esi- tai perusopetuksen alkua, saa hän lääkärin suosituksen pidennetystä oppivelvollisuudesta jo päivähoidon aikana n. 5-vuotiaana. Kuntoutusohjaaja ja päivähoidon henkilöstö ovat velvollisia antamaan huoltajille tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista, valinnan vaikutuksista sekä kuulemaan huoltajia asiassa (täytetään "Huoltajan kuuleminen erityisen tuen aloittamista varten" -lomake). Huoltajille kerrotaan myös erilaisista vaihtoehdoista, joilla pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen opetus voidaan järjestää. Huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Huoltajat hakevat lapselle pidennettyä oppivelvollisuutta sivistystoimenjohtajalta, joka tekee asianmukaiset päätökset ennen esi- ja perusopetuksen alkua (erityisen tuen päätös ja päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta). Erityisen tuen päätöksessä määritetään, miten kyseessä olevan lapsen opetus järjestetään ja milloin hänen oppivelvollisuutensa alkaa (pääsääntöisesti 1.8. sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6. vuotta).

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään Konnevedellä joko kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmään integroituna tai kokonaan Kirkonkylän koululla toimivassa luokkamuotoisen erityisopetuksen pienryhmässä (ns. "Pikkuluokassa). Luokkamuotoisen erityisopetuksen järjestämisestä, integraatiokäytänteistä ja yhteistyöstä eri toimijoiden kesken kerrotaan luvussa 5.1.3. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan oppilaan opetus järjestetään kokonaan integroituna yleisopetuksen ryhmään, on oppilaan erityisopetuksesta vastuussa joko erityisluokanopettaja tai osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen kuvataan luvussa 5.1.2. Periaatteena on, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita integroidaan yleisopetuksen luokkiin lapsen taitotason mukaan niin paljon kuin mahdollista.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset ovat oikeutettuja aamu- ja iltapäivätoimintaan. Sen järjestämiseksi on useita eri vaihtoehtoja lapsen tilanteesta riippuen. Aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää pikkuluokassa, iltapäiväkerho "Iltiksessä", päiväkodilla tai lapsen kotona. Sosiaalitoimi ja koulu ovat vastuussa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Erityisluokanopettaja, koulun iltapäivätoiminnan ohjaaja, päivähoidon henkilöstö sekä kuntoutusohjaaja suunnittelevat yhdessä huoltajien kanssa, kuinka kunkin lapsen aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään.

Oppiaineita yhdistetään oppiainekokonaisuuksiksi ja jaetaan osa-alueisiin pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa mm. seuraavilla tavoilla:

Päivittäin toistuvia teemoja (tavoitteena omatoiminen ja ympäristössään mahdollisimman itsenäisesti toimiva yksilö):
  • päivittäisten taitojen harjaannuttaminen
  • hyvät tavat ja toisten huomioiminen
  • vuorovaikutustaitojen kehittäminen
  • aikaan orientoituminen
Aihekokonaisuudet:
Opetus perustuu aihekokonaisuuksiin, jolloin keskeisiä periaatteita ovat opetuksen ajankohtaisuus, elämänläheisyys ja yksilölliset tarpeet.