7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin[1]. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.
Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa.
Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.
Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuvataan riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKSissa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan HOJKSiin kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKSissa määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pedagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt.
Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa.
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18§:n perusteella. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä[2]. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa[3].
Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-opintoihin.
[1] Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)
[2] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 § 2 mom.
[3] Perusopetusasetus 5 § 1 mom.
Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Oppimäärän yksilöllistämiseen johtava prosessi:
1. Oppilaalle on annettu yleistä tukea.
2. Oppilaasta on tehty pedagoginen arvio.
3. Oppilaalle on tehty oppimissuunnitelma.
4. Tehostettua tukea on annettu oppimissuunnitelmassa määritetyllä tavalla.
5. Todetaan, että oppilas ei pysty tehostetusta tuesta huolimattakaan saavuttamaan yleisen oppimäärän tavoitteita hyväksytysti.
6. Oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys, jossa raportoidaan annettu tehostettu tuki ja todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan yleisen oppimäärän tavoitteita hyväksytysti.
7. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisena oppilashuoltotyönä.
8. Rehtori tekee erityisen tuen päätöksen, jossa päätetään myös yksilöllistettävistä oppiaineista.
9. Oppilaalle tehdään HOJKS, jossa määritetään yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, edistymisen seuranta ja arviointi. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaavat opettajat laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt yhdessä erityisopettajan kanssa.
10. Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvosanan tai sanallisen arvion kohdalle lisätään todistukseen * -merkintä. Lisätietoja -kohdassa mainitaan kyseisten oppiaineiden yksilöllistämisestä.
11. Jos myöhemmin on tarvetta yksilöllistää lisää oppiaineita, tulee tehdä uusi pedagoginen selvitys, jonka perusteella päätetään yksilöllistämisestä. Tällöin rehtori tekee myös uuden erityisen tuen päätöksen.
12. Jos huomataan, että tarvetta yksilöllistämiselle ei enää ole, tulee silloin tehdä uusi pedagoginen selvitys, jonka perusteella päätetään erityisen tuen päätöksen purkamisesta ja yleisen oppimäärän piiriin siirtymisestä. Rehtori tekee päätöksen erityisen tuen päätöksen purkamisesta. Jos aiemmin on ollut useita yksilöllistettyjä oppiaineita, ja on tarvetta lopettaa vain yhden aineen yksilöllistäminen, ei erityisen tuen päätöstä pureta vaan rehtori tekee uuden erityisen tuen päätöksen, jossa yksilöllistetyt oppiaineet ilmenevät.
Opetuksesta vapauttaminen
Rehtori tekee päätöksen oppilaan vapauttamisesta oppimäärän opiskelusta. Ennen päätöksen tekemistä opettaja ja erityisopettaja keskustelevat huoltajan ja oppilaan kanssa asiasta. Heille selitetään vapautuksen vaikutus jatko-opintoihin.
Oppilaan koulunkäyntiä voidaan tukea myös vapauttamalla oppilas tilapäisesti osasta opetusta. Ennen päätöstä tilapäisestä vapauttamisesta, oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan pedagogisen järjestelyin ja monialaisen yhteistyön keinoin. Opettaja ja erityisopettaja keskustelevat huoltajan ja oppilaan kanssa tilapäisestä opetuksesta vapauttamisesta. Rehtori tekee päätöksen tilapäisestä opetuksesta vapauttamisesta asiantuntijalausunnon pohjalta.
Mikäli oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään erityisen tuen päätöksessä tai sen päivityksessä. Vapauttaminen vaatii täten pedagogisen selvityksen tekemisen, mikäli oppilaan HOJKS:ia ei ole hiljattain päivitetty eikä vapauttamispäätöksen liitteenä ole lääkärin lausuntoa.