7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.
Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.
Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä[1]. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.
Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.
[1]Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
Yksilöllinen tuki
Tuen järjestämisen tärkeimpinä lähtökohtina ovat oppilaan yksilölliset vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppilaiden tuen tarvetta seurataan jatkuvasti ja säännöllisesti. Luokan- ja aineenopettajat seuraavat oppilaiden oppimista sekä tuntityöskentelyssä että kokeiden ja testien muodossa. Erityisopettajat seuraavat oppilaiden oppimista sekä tuen tarvetta yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Lisäksi oppilailla teetetään tiettyjä diagnosoivia tehtäviä säännöllisin väliajoin (esim. lukemisen ja kirjoittamisen testit sekä matemaattisia taitoja mittaavat testit). Systemaattisella oppimisen seurannalla on mahdollista tunnistaa mahdolliset oppimisen esteet sekä oppimisvaikeudet riittävän varhain. Varhainen tunnistaminen on myös riittävän ja oikea-aikaisen tuen järjestämisen edellytys. Tuen käytänteet ja eri tukimuodot kuvataan seuraavissa luvuissa.
Yhteistyö ja vastuut
Opettajien ja muun opetus- ja kasvatushenkilöstön välinen yhteistyö on erittäin tärkeää oppilaan tuen toteutumisen kannalta. Luokanopettajat ja aineenopettajat vastaavat yleisen tuen toteutumisesta tarvittaessa yhteistyössä erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajien kanssa. Tehostetun ja erityisen tuen toteutumisesta vastaavat luokanopettaja, aineenopettaja ja erityisopettaja/erityisluokanopettaja yhdessä. Oppilaan tuen järjestämiseksi konsultoidaan tarvittaessa myös muuta oppilashuollon henkilöstöä (esim. koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa tai koulupsykologia).
Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitetään koko perusopetuksen ajalle ja koulunkäynnin nivelvaiheisiin. Huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa.
Nivelvaiheet
Erityisen tärkeää on nivelvaiheiden huomioiminen, niin että oppilaan tuen jatkumisesta huolehditaan. Konneveden kunnassa nivelvaiheet huomioidaan seuraavalla tavalla:
Esiopetuksesta peruskouluun siirtyminen:
Esiluokanopettaja, erityisopettaja ja tuleva 1. luokan opettaja pitävät tiedonsiirtopalaverin keväällä ennen esikouluvuoden päättymistä. Palaverissa käydään läpi mm. kouluvalmiuden ryhmäarvioinnin tuloksia, käytettyjä tukimuotoja ja tuen tarpeen laajuutta sekä muita erityisesti huomioitavia asioita tukea tarvitsevien oppilaiden osalta.
6. luokalta 7. luokalle siirtyminen:
Erityisopettajat, 6. luokan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja tuleva luokanohjaaja pitävät tiedonsiirtopalaverin keväällä ennen 6. luokan päättymistä. Palaverissa käydään läpi mm. oppimistestien tuloksia, käytettyjä tukimuotoja ja tuen tarpeen laajuutta sekä muita erityisesti huomioitavia asioita tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Tieto oppilaan vuosiluokilla 1.-6-. saamasta tuesta siirtyy 7. luokan opettajille Wilman kautta.
Oppilaita perehdytetään yläkouluun siirtymiseen 6. luokan keväällä sekä alakouluvierailun että yläkoulussa tapahtuvien tilaisuuksien avulla. 7. luokan syyskaudella järjestetään myös ryhmäytymiseen ja yläkoulun aloittamiseen liittyviä toiminnallisia harjoituksia ja tapahtumia. Näissä nivelvaihetyöskentelyissä ovat mukana opinto-ohjaaja, tulevat luokanohjaajat, erityisopettaja, tukioppilaat ja mahdolliset muut toimijat kuten 4H ja nuorisotoimi. Nivelvaiheen yhteistyön avulla pyritään turvaamaan oppilaan ja hänen huoltajiensa hyvä tuki nuoren tärkeässä siirtymävaiheessa.
Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen:
Oppilaanohjauksessa pyritään varmistamaan nuorelle ja hänen huoltajilleen riittävä tiedonsaanti peruskoulun jälkeisistä jatko-opintovaihtoehdoista oppituntien, henkilökohtaisten keskustelujen, tapahtumien, vieraiden ja vierailujen avulla. Ohjauksella huolehditaan, että kaikki päättöluokkalaiset hakevat ja siirtyvät jatko-opintoihin, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat nuoren kiinnostuksia, kykyjä ja mahdollisuuksia.
Oppilaiden huoltajilta pyydetään lupa tiedonsiirrosta siltä osin, mikä on tarpeellista nuoren opintojen hyvän käynnistymisen turvaamiseksi. Niveltietopalaverit järjestetään Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa (POKE:ssa) ja Jyväskylän ammattiopistossa aloittavien opiskelijoiden osalta joka vuosi. Muissa oppilaitoksissa aloittavien opiskelijoiden kohdalla niveltietopalavereja järjestetään tarvittaessa. Siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle yhteistyössä noudatetaan oppilaitosten ja TE-keskuksen yhdessä laatimaa Ääneseudun ohjaussuunnitelmaa.
Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvät toimivaltuudet eri hallintopäätöksissä on kirjattu myöhempiin lukuihin kunkin tuen tason kohdalle erikseen.