Valitsin Anna Veijolan (2017) Miten historiaa luetaan? kirjoittaman artikkelin tarkastelun kohteeksi. Nappasin otsikon kirjallisuuden seasta välittömästi, koska historian tekstitaidot eivät ole myöskään itselleni tuttuja, joten nyt on hyvä tilaisuus tutustua niihin. Artikkelin alussa Veijola (2017) avaa historian tekstitaidon käsitettä kertoen, että sillä tarkoitetaan taitoa analysoida tekstiä sekä tuottaa sen pohjalta tulkintoja eikä pelkästään opita lukemaan mitä menneisyydessä on tapahtunut. 

Artikkelin alussa Veijola (2017) kertoo, kuinka kokeessa oli kysymys, jonka lähes jokainen lapsi oli ymmärtänyt omalla tavallaan. Osaan helposti peilata tätä omaan peruskouluun ja historian opetukseen. Koekysymykset olivat usein sitä, että opitaan lukemaan tekstiä ja vastataan sen pohjalta, eikä tulkinnoille annettu varaa. Historian teksitaitojen osaaminen onkin todella laaja alue ja vaatii oppilaata ymmärrystä historiasta. Haastavinta opettajana tulisi olemaan juuri analysoinnin, kriittisen ajattelun sekä syvemmän ymmärryksen luomisessa. Opettajan ensisijainen tehtävä on saada oppilas ymmärtämään lukemaansa. 

Opettajan työssä voisin hyödyntää Veijolan (2017) artikkelista ehdottomasti toimintatapoja ja vinkkejä siitä, kuinka lähteä opetusta rakentamaan esimerkiksi luetaan yhdessä, käydään vaikeat termit ja käsitteet yhdessä läpi sekä pohditaan olennaisinta asiaa opetetusta asiasta. Ajattelen, että lähtökohtana on saada oppilas ymmärtämään ihan alkujuurilta mitä me ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja kuinka paljon historian opetuksesta ja sieltä opituista taidoista on hyötyä myös muissa oppiaineissa. Sitä kautta ymmärrystä voidaan alkaa syventämään -- on siis turhaa hypätä suoraan syvään päätyyn.