Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten harrastuneisuuden lisääminen sekä mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon tuntemuksia. Perusajatuksena on lapsilähtöinen ja nuorta arvostava toiminta. Koulukerhotoiminta mahdollistaa tasapuoliset harrastus- ja kerhomahdollisuudet myös taajaman ulkopuolella toimivien koulujen lapsille ja nuorille. Toiminta on oppilaille maksutonta. Yhteistyö kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen, järjestöjen, yhteisöjen ja muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden monipuolisen kerhotarjonnan järjestämiseen. Koulukerhotoiminnan tavoitteena on:

• tukea kodin ja koulun kasvatustyötä
• lisätä lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksia
• tarjota mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
• tarjota mahdollisuus onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
• kehittää luovaa toimintaa ja ajattelutaitoja
• kannustaa lapsia ja nuoria oman kulttuurin tuottamiseen
• lisätä oppilastuntemusta
• tukea harrastuneisuutta
• edistää myönteisiä harrastuksia

Oppilaille tarjotaan mahdollisuus kerhotoiminnan suunnitteluun, toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Koulut tarkentavat omassa kerhosuunnitelmassaan mitä kerhoja tarjotaan, millaisia oppimisympäristöjä ja työtapoja käytetään, mikä on kerhon kesto ja ajankohdat, milloin kerhoa pidetään ja kuka on kerhon vastuuhenkilö.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisvastuu on opetuksen järjestäjällä. Toiminnan piiriin kuuluvat 1-2. -luokkien oppilaat sekä 3-9.-luokkien oppilaat joilla on oppilaskohtaisen tukitoimen päätös. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa. Se on valvottua ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa, joka edistää oppilaiden keskinäisiä suhteita, kouluhyvinvointia ja -viihtyvyyttä. Toiminnan tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen, joka edellyttää keskinäiseen luottamukseen perustavaa yhteistyötä.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kouluilla ja se on osa kouluyhteisöä. Siksi on tärkeää, että yhteistyö ja tiedonsiirto koulun kanssa toimii. Lasten kuuleminen ja osallistuminen toiminnan suunnitteluun on olennainen osa aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä.

Opetuksen järjestäjä laatii aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelman. Aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädäntö velvoittaa kuntaa arvioimaan antamaansa tai hankkimaansa toimintaa yhteistyössä kotien ja palveluntuottajien kanssa

Koulun kirjastotoiminta

Koulu tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisen kirjaston kanssa. Kirjastot voivat olla apuna monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja laaja-alaisen osaamisen opettamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koululla voi olla lisäksi omaa koulukirjastotoimintaa, jonka toiminta suunnitellaan yhdessä kouluyhteisön kanssa. Koulukirjasto vaatii tilan, joka on joustavasti koko kouluyhteisön käytettävissä. Maakuntakirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa aineiston järjestämisessä ja luokittelussa.

Koulu päättää koulukirjaston käyttämisen periaatteista. Kirjastotoiminta voi tarjota oppilaille osallistumisen mahdollisuuksia aineiston käyttämisen, luokittelemisen ja tallentamisen tehtävissä.

Kouluruokailu

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Ruokailutauko mahdollistaa oppilaille ja koulun henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Opettajat ja muut koulun aikuiset huolehtivat yhdessä ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta.

Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja. Ruokailu ohjaa osaltaan kestäviin elämäntapoihin, terveellisiin elämäntapoihin sekä hyviin käytös- ja pöytätapoihin. Oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, paikalliset erityispiirteet huomioiden. Koulukohtainen kouluruokailun järjestäminen kuvataan vuosisuunnitelmassa.