12.3.
Ensin jatkettiin tuplatunti 5.-6. luokkalaisten kanssa. Kerrattiin nopeasti, mistä draamassa oli kyse ja mikä oli meidän draamasopimus. Alkulämmittelyleikkinä oli Ritaritaistelu:
Seuraavaksi jatkettiin harjoituksilla jono, ruletti, sanaketju ja patsaat & valokuvat:
Tavoitteena kommunikointi kenen kanssa vaan, jotta selvität oman paikkasi. Pikkurilliharjoituksessa myös koskettaminen.
Tavoitteena harjoitella kuuntelemasta, parityötä/ryhmätyötä, katsekontaktia, improvisaatiota ja kaikkien huomioon ottamista.
Tavoitteena ryhmätyön harjoittelu, ryhmäroolit ja johtajuuden ottaminen ja luovuttaminen, kuunteleminen, improvisointi ja heittäytyminen rooliin.
Seuraavaksi draamailemaan tulivat mielettömän yhteishengen omaavat ysiluokkalaiset ja Anski-ope. Jo viime kerrasta huomasin, että yseillä on niin hyvät ryhmätaidot, että heidän kanssaan voi mennä pitemmälle improilun ja teatteritoiminnan maailmaan kuitenkin pääpaino vuorovaikutuksessa. Ysien kanssa tehtiin ritaritaistelu, valehtelija, ruletti, minä olen puu ja status-juhlat.
Tavoitteena heittäyminen, improvisointi, mokaamisen sietäminen ja itselle nauraminen, katsottavana oleminen.
Tavoitteena ryhmätyöskentely, heittäytyminen, roolin otto, improvisaatio, koskettaminen
Tavoitteena status-käsitteen ymmärtäminen, improvisaatio, heittäytyminen, roolin ottaminen, keskustelu. Harjoituksen jälkeen mietimme vielä yhdessä, mikä oma status on missäkin tilanteessa ja miten se vaihtelee tilanteen mukaan.
Päivän viimeinen tunnin kokonaisuus oli 7.-8. luokkalaisille. Mukana muutama oppilas, jotka eivät olleet ensimmäisellä kerralla, joten esittäytyjinen ja draamasopimuksen kertaaminen aluksi. Tämän ryhmän kanssa tehtiin ritaritaistelu, ruletti, valehtelija, sana kerrallaan tarina ja Joo, ja... unelmakoulu.
Tavoitteena kuunteleminen, heittäytyminen, improvisaatio, mielikuvituksen käyttö
Jatkot yhteiselle DraamaMoMoilulle jo sovittuna, mutta saa nähdä miten Korona-virus sotkee suunnitelmat...
18.3. Johanna Hopia
- Ritaritaistelu: Kaikki taistelevat kaikkia vastaan. Oikea käsi on miekkakäsi ja vasenkäsi on kilpikäsi. Osuma on kosketus olkapäähän. Ekasta osumasta menettää kilpikäden, toisesta osumasta yhden jalan (hypitään siis yhdellä jalalla), kolmannesta osumasta toisenkin jalan (kuljetaan polvillaan “kontaten”), neljännestä osumasta menettää miekkakäden, jolloin viimeinen viides osuma on “kuolema”.
Seuraavaksi jatkettiin harjoituksilla jono, ruletti, sanaketju ja patsaat & valokuvat:
- Jono: Ryhmän tulee muodostaa jono tilaan, jonkin annetun aiheen perusteella esim. Syntymäkuukaudet, äidin etunimi jne., mutta ilman puhetta. Ryhmän kanssa tehtiin kaksi jonoa. Ensin pikkurillin pituuden, sitten isän etunimen perusteella.
Tavoitteena kommunikointi kenen kanssa vaan, jotta selvität oman paikkasi. Pikkurilliharjoituksessa myös koskettaminen.
- Ruletti: Ryhmä asettuu kahteen sisäkkäiseen piiriin, sisäpiirillä kasvot ulkopiiriläiseen päin eli jokaisella on pari. Ruletin ulkopiiri kiertää jokaisen sisäpiiriläisen kohdalla, sisäpiiri pysyy paikallaan. Aina uuden ihmisen kohdatessa ensin tervehditään tälle parille sopivalla tavalla (kättely, kivet, halaus, sanallinen moikkaus jne.). Seuraavaksi leikin ohjaaja antaa jonkun kysymyksen, jonka molemmat kysyvät, ja johon molemmat vastaavat esim: Kysy pariltasi, missä hän on hyvä. Kysy pariltasi, mitä hän tekisi miljoonalla eurolla. Kysy pariltasi, missä hän näkee itsensä 10 vuoden kuluttua. jne. Aina keskustelun jälkeen kiitetään paria.
- Sanaketju: Ensin pareittain ketjutellaan sanoja, mikä tulee parin sanasta mieleen (assosiaatio). Sitten yhdistetään kaksi paria ja jatketaan neljällä, joka taas yhdistetään kahdeksan hengen ryhmäksi. Isommassa ryhmässä viesti ei kierräkään enää järjestyksessä, vaan siirtyy toiselle joko katsekontaktilla tai välineen avulla (pallo, lankakerä jne.). Puhutaan siitä, ettei toiselle saa "syöttää" sanaa, vaikka kuinka tekisi mieli sanoa oma mieleen tuleva sana. Voi liittää myös opetukseen, jolloin assosioituminen poistuu ja työtapa säilyy. Voi käyttää esim. enkun sanoihin, kertolaskuihin, läksyn kuulusteluun, kokeeseen kertaamiseen jne.
Tavoitteena harjoitella kuuntelemasta, parityötä/ryhmätyötä, katsekontaktia, improvisaatiota ja kaikkien huomioon ottamista.
- Patsaat ja valokuvat: jaetaan ryhmä pareihin tai 3-4 hengen ryhmiin. Opettaja ”syöttää” aiheita patsaille, josta parit muodostavat omanlaisensa kuvan. Työskentely on haastavampaa, jos puhetta ei saa käyttää. Kannattaa painottaa ensimmäisen mieleen tulevan ajatuksen ja ratkaisun tärkeyttä. Myös aikarajoitusta (n. 15 sek) voi käyttää, jos näyttää että liikaa lähdetään pohtimaan aihetta. Aluksi tehdään ilman katsomista, loppua kohti voi jo esitellä ryhmän tuotoksen muille, jolloin tehtävästä tulee jo pieni esitys. Esimerkkiaiheita: vesisade, jääkiekko-ottelu, hampurilainen, auringonkukka, tulipalo, nälkä, kateus jne. Still -kuvat voivat olla myös jonkun tilanteen ”valokuva” tai kohtaus jostain tarinasta jne.
Tavoitteena ryhmätyön harjoittelu, ryhmäroolit ja johtajuuden ottaminen ja luovuttaminen, kuunteleminen, improvisointi ja heittäytyminen rooliin.
Seuraavaksi draamailemaan tulivat mielettömän yhteishengen omaavat ysiluokkalaiset ja Anski-ope. Jo viime kerrasta huomasin, että yseillä on niin hyvät ryhmätaidot, että heidän kanssaan voi mennä pitemmälle improilun ja teatteritoiminnan maailmaan kuitenkin pääpaino vuorovaikutuksessa. Ysien kanssa tehtiin ritaritaistelu, valehtelija, ruletti, minä olen puu ja status-juhlat.
- Ritaritaistelu ja ruletti: kts. edellä
- Valehtelija: yksi on piirin keskellä ja tekee jotain miimistä toimintoa. Keskelle menee toinen ja kysyy: "Mitä sä teet?" Tekijän pitää vastata mitä tahansa muuta, kuin mitä on tekemässä (esim. jos oli ajamassa autoa, väittää että harjaa hampaita). Tulija kyseenalaistaa tekemisen ("Ethän harjaa hampaita, en usko!) ja tekijä vaan vakuuttaa tehden samalla koko ajan miimistä toimintoa. Tulija syyttää tekijää valehtelijaksi, jolloin tekijä menee paikalleen ja tulija alkaa tehdä tekijän väittämää miimistä toimintoa (hampaiden harjausta).
Tavoitteena heittäyminen, improvisointi, mokaamisen sietäminen ja itselle nauraminen, katsottavana oleminen.
- Minä olen puu: Tehdään tarinaketju. Yksi menee piirin keskelle ja sanoo esim. Minä olen puu tai mikä muu tahansa esine. Toinen liittyy kuvaan esim. Minä olen lehti puussa. Kolmas tulee esim. Minä olen mato lehdellä jne. Voidaan tehdä joko yksi koko kuva valmiiksi tai sitten tarina siten, että aina liittyy vain edelliseen, ei koko kuvaan. Jos tehdään esim. kuuden hengen kuva valmiiksi, kuvaan ensimmäisenä tullut (tässä tapauksessa puu) sanoo kuka jää kuvaan. Tästä lähtee uusi kuva.
Tavoitteena ryhmätyöskentely, heittäytyminen, roolin otto, improvisaatio, koskettaminen
- Status-juhlat: Ensin puhuttiin ylipäätään matalista ja korkeista statuksista ja niille ominaisista piirteistä. Seuraavaksi otettiin status-kortit (Simo Routarinne), ja tutkitiin niiden mukaan eri statuksisia ihmisiä. Lopuksi jaoin jokaiselle salassa kortin, jonka jälkeen ryhmäläiset kutsuttiin improvisoituun tilanteeseen eli luokkakokoukseen/juhliin, jossa käyttäytyivät roolissa statuksen mukaan. Kesken juhlien status vaihdettiin päinvastaiseen ja juhlia jatkettiin.
Tavoitteena status-käsitteen ymmärtäminen, improvisaatio, heittäytyminen, roolin ottaminen, keskustelu. Harjoituksen jälkeen mietimme vielä yhdessä, mikä oma status on missäkin tilanteessa ja miten se vaihtelee tilanteen mukaan.
Päivän viimeinen tunnin kokonaisuus oli 7.-8. luokkalaisille. Mukana muutama oppilas, jotka eivät olleet ensimmäisellä kerralla, joten esittäytyjinen ja draamasopimuksen kertaaminen aluksi. Tämän ryhmän kanssa tehtiin ritaritaistelu, ruletti, valehtelija, sana kerrallaan tarina ja Joo, ja... unelmakoulu.
- Ritaritaistelu, ruletti ja valehtelija: kts. edellä
- Sana kerrallaan -tarina: 5 hengen ryhmissä istutaan piirissä, ja lähdetään annetusta aiheesta keksimään tarinaa ja draamankaarellista juonta. Tällä kertaa tapahtumapaikkana oli Tervon tori ja aikana kesällä keskiyöllä. Jokainen osallistuja saa sanoa vain yhden sanan kerrallaan.
Tavoitteena kuunteleminen, heittäytyminen, improvisaatio, mielikuvituksen käyttö
- Joo, ja... unelmakoulu: Keskustellaan pareittain. Toinen ehdottaa, millainen unelmakoulu voisi olla, ja toinen lähtee siihen mukaan hyväksymällä ehdotuksen ja jatkamalla ideointia eteenpäin. Ohjeena oli, että unelmakoulun asiat saavat olla sellaisia, ettei raha ole esteenä, mutta oltava sellaisia, että ne oikeasti lisäävät opiskelumotivaatiota. Lopuksi jokainen pari valitsee yhden ehdotuksista, jonka esittelee muille.
Jatkot yhteiselle DraamaMoMoilulle jo sovittuna, mutta saa nähdä miten Korona-virus sotkee suunnitelmat...
18.3. Johanna Hopia
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin