Poissaolo 23.2

Tutustuin myös Matti Rautiaisen, Anna Veijolan ja Juha Parkkisen (toim.) kirjaan Tutkiva oppiminen historian ja katsomusaineiden opiskelussa I. Halusin erityisesti juuri tutustua tähän kirjaan tutkivan oppimisen takia. Olemme käyneet ja puhuneet siitä paljon ja se onkin tärkeässä roolissa sekä historian että yhteiskuntaopin opetuksessa. Teimme myös ryhmissä projektin tutkivasta oppimisesta. Kirjassa tutkiva oppiminen määritellään siten, että oppiminen tähtää ymmärtämiseen, ilmiöiden selittämiseen eikä asioiden ulkoa opetteluun. Ongelmanratkaisun avulla opitaan pohtimaan omia ennakkokäsityksiä tietoisesti.  

Tutkivaa oppimista tulen varmasti tulevaisuudessa luokanopettajana hyödyntämään paljon. Sen avulla oppilaat pääsevät itse osallisiksi tunneilla ja pääsevät aktiivisesti pohtimaan ja hyödyntämään omaa ajatteluaan. Tutkiva oppiminen kehittää oppilaiden monia tärkeitä taitoja. Luettuani tekstin sain vain lisävarmuutta siihen miten tutkivaa oppimista kannattaa hyödyntää sekä sen merkityksestä opetuksessa. Vaikka tutkivan oppimisen erilaiset projektit ovat työläämpiä ja vievät enemmän aikaa, uskon silti vahvasti, että se kannattaa.