Krimin sota alkoi Turkin ja Venäjän välisenä yhteenottona v. 1853 ja laajeni eurooppalaiseksi sodaksi, kun Englanti ja Ranska ryhtyivät auttamaan alakynteen jäänyttä Turkkia.
Venäjä havitteli omistukseensa Turkin salmia, jolloin sen laivastolla olisi ollut vapaa pääsy Mustaltamereltä Välimerelle.
Krimin sota, jota Suomessa kutsuttiin Oolannin sodaksi, kosketti myös Venäjän valtakuntaan kuuluneita suomalaisiakin. Englantilais-ranskalainen laivasto hyökkäsi keväällä 1854 Ahvenanmaalle. Se hävitti Bomarsundin linnoituksen ja aiheutti tuhoa myös Pohjanlahden rannikkokaupungeissa.
Suomalaiset puolustautuivat urheasti, josta Venäjän keisari oli hyvin mielissään.
Krimin sota päättyi v. 1865 Pariisin rauhaan. Venäjä hävisi sodan, jonka jälkeen Aleksanteri II:n oli pakko ruveta uudistamaan Venäjää.
Myös autonomista Suomea ryhdyttiin kehittämään. Aleksanteri II mm. paransi suomen kielen asemaa ja salli suomalaisten ottaa käyttöön oman rahan - markan.
Venäjän tärkein uudistus oli maaorjuuden lakkauttaminen.