2.1 Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja - asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu16. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa.
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta2. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa.
Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja.
Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.
Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.
Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille34. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.
Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
_________________________
16 Perusopetuslaki 3 a § (163 / 2022)
34 Perusopetuslaki 35 § (163 / 2022)
Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu16. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa.
Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta2. Tästä määrätään tarkemmin luvussa 4.4.
Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa.
Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja.
Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lasten erilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.
Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.
Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovat maksuttomia. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille34. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.
Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
_________________________
16 Perusopetuslaki 3 a § (163 / 2022)
34 Perusopetuslaki 35 § (163 / 2022)
Esiopetuksen järjestäminen Jyväskylässä
Esiopetuksesta vastaa sivistyksen toimialan varhaiskasvatuspalvelut. Esiopetusta järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa ja joidenkin koulujen tiloissa sekä ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. Esiopetuksen järjestämiseen liittyen sivistyslautakunnassa on hyväksytty 18.12.2018 Jyväskylän esiopetuksen linjaukset. Linjausten mukaan esiopetuksen järjestämisessä tavoitteena on seitsemän lapsen minimimäärä yksikkötasolla, jotta lapsi saa mahdollisuuden toimia ja oppia vertaisryhmässä. Suurin osa esiopetusikäisistä lapsista osallistuu samassa päiväkodissa myös varhaiskasvatukseen aamuisin ennen esiopetuksen alkamista ja/tai esiopetusajan jälkeen iltapäivisin/iltaisin. Tämän vuoksi esiopetuksen lapsiryhmän minimikoko perustuu varhaiskasvatuslain mukaiseen ryhmäkoon määrittelyyn 1:7 suhdeluvusta yli kolmevuotiaiden lasten ryhmissä. Tavoitteellisesta seitsemän lapsen minimimäärästä yksikkötasolla voidaan poiketa vain perustelluista syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi lapsen ympärivuorokautisen hoidon tarve, maantieteelliset erityissyyt tai ruotsinkieliseen toimintaan osallistuminen.
Opetusministeriö on antanut suosituksen esiopetusryhmän koosta, mikäli esiopetusryhmä koostuu enintään viisi tuntia päivässä esiopetuksessa olevista lapsista. Tällöin yhden opettajan esiopetusryhmässä saa olla enintään 13 lasta tai 20 lasta, jos ryhmässä on toinen koulutettu aikuinen. Muuten noudatetaan valtioneuvoston asetuksen varhaiskasvatuksesta (753/2018) mukaista henkilöstörakennetta. Asetuksen mukaan päiväkodissa tulee olla vähintään yksi kasvatusvastuullinen henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain (540/2018) 26–28 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Jyväskylän jokaisessa esiopetusryhmässä pitää olla vähintään yksi esiopetuskelpoisuuden omaava varhaiskasvatuksen opettaja. Esiopetuspäivän aikana lapset jaetaan erilaisiin toiminnallisiin pienryhmiin. Pienryhmässä toimiessa lapsen osallisuus mahdollistuu. Pienessä ryhmässä lapsen on turvallinen opetella niitä taitoja, joita hän tarvitsee isommassa ryhmässä työskennellessään.
Lapsen esiopetuspaikka järjestetään lähialueperiaatteen mukaisesti mahdollisimman läheltä kotia. Tällä pyritään takaamaan opinpolun jatkumo lapselle. Tiettyä koulua ei luvata lapselle esiopetuksen alkaessa, vaan lapselle osoitetaan koulupaikka jossain lähialueen kouluista. Esiopetus ja koulut tekevät kiinteää yhteistyötä esiopetusvuoden aikana.
Opetusministeriö on antanut suosituksen esiopetusryhmän koosta, mikäli esiopetusryhmä koostuu enintään viisi tuntia päivässä esiopetuksessa olevista lapsista. Tällöin yhden opettajan esiopetusryhmässä saa olla enintään 13 lasta tai 20 lasta, jos ryhmässä on toinen koulutettu aikuinen. Muuten noudatetaan valtioneuvoston asetuksen varhaiskasvatuksesta (753/2018) mukaista henkilöstörakennetta. Asetuksen mukaan päiväkodissa tulee olla vähintään yksi kasvatusvastuullinen henkilö, jolla on varhaiskasvatuslain (540/2018) 26–28 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus, enintään seitsemää enemmän kuin viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Jyväskylän jokaisessa esiopetusryhmässä pitää olla vähintään yksi esiopetuskelpoisuuden omaava varhaiskasvatuksen opettaja. Esiopetuspäivän aikana lapset jaetaan erilaisiin toiminnallisiin pienryhmiin. Pienryhmässä toimiessa lapsen osallisuus mahdollistuu. Pienessä ryhmässä lapsen on turvallinen opetella niitä taitoja, joita hän tarvitsee isommassa ryhmässä työskennellessään.
Lapsen esiopetuspaikka järjestetään lähialueperiaatteen mukaisesti mahdollisimman läheltä kotia. Tällä pyritään takaamaan opinpolun jatkumo lapselle. Tiettyä koulua ei luvata lapselle esiopetuksen alkaessa, vaan lapselle osoitetaan koulupaikka jossain lähialueen kouluista. Esiopetus ja koulut tekevät kiinteää yhteistyötä esiopetusvuoden aikana.
Esiopetuksen päivittäinen aika vaihtelee yksiköittäin ollen joko klo 8.30–12.30 tai klo 9.00–13.00. Vuorohoitoa tarjoavissa päiväkodeissa esiopetusta järjestetään lasten hoitoaikojen mukaisesti. Esi- ja alkuopetuksessa joustavia opetusjärjestelyjä on useissa päiväkotikouluissa. Lapsella on oikeus esiopetukseen (yhteensä 700 tuntia) ja osallistumisen tulee olla säännöllistä. Muista kuin sairauspoissaoloista sovitaan suullisesti esiopetusryhmän henkilökunnan kanssa.
Esiopetuskielinä ovat suomi ja ruotsi. Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Onnimannin päiväkodissa. Monikieliset esiopetusikäiset lapset voivat osallistua opetustoimen järjestämään oman äidinkielen tai ylläpitokielen opetukseen kaksi tuntia viikossa. Opetusryhmä muodostetaan, jos siihen kuuluu vähintään neljä oppilasta ja kieleen löytyy opettaja.
Jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle laaditaan lapsen yksilöllinen oppimissuunnitelma yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Lasta koskevia esiopetuskeskusteluja käydään vähintään kaksi kertaa vuodessa ja lapsi osallistuu niihin soveltuvin osin. Huoltajille tiedotetaan esiopetuksen tavoitteista ja toimintatavoista sähköisillä tiedotteilla ja niistä kesksutellaan huoltajien tapaamisissa. Esiopetuksesta kerrotaan myös esiopetusta järjestävien päiväkotien nettisivuilla.