Vuonna 2017 Suomen Kalankasvattajaliitto ry toteutti kyselyn vesihomeongelmasta sisämaan kalankasvatuslaitoksille.
Vesihome tuottaa suuria tappioita erityisesti siian ja järvilohen viljelyssä. Myös muilla lajeilla on entistä enemmän ongelmia vesihomeen kanssa. Vesihomeen esiintyminen on laitoskohtaista.







Vesihome
Vesihomeen aiheuttajat makeassa vedessä ovat elävät leväsienet eli oomykeetit. Tavallisin on Saprolegnia-suvun lajit (S. parasitica, S. diclina ym):

- Tarttuvat suvuttomien itiöiden välityksellä
- Itiöitä on kaikkialla vesiympäristössä
- Itiöitä syntyy paljon varsinkin kun kaloissa näkyviä oireita
- Ihon rikkoutumisesta seuraa toissijaisia bakteeritartuntoja ja nestetasapainon häiriöitä, jotka lopulta johtavat kalan kuolemaan
- Aiemmin voitiin hoitaa malakiittivihreällä, nykyisin hoitomahdollisuudet huomattavasti rajallisemmat





Taudinsyy on edelleen epäselvä, todennäköisesti vaihtelevia syitä.

- Pääsääntöisesti ajatellaan olevan toissijainen tartunta
- Ihon mekaaninen vaurioituminen,hormonaaliset muutokset, erilaiset stressitilat
- Ihoa vaurioittavat loiset tai bakteerit
- Kalaa heikentävät muut tartunnat, virukset?
- Eroja vesihomekantojen taudinaiheutuskyvyssä



Ihoa vaurioittavat bakteeritartunnat:
- Flavobakteerit
- Epätyypillinen Aeromonas salmonicida
- Jodobakteerit?
- Muut?



Ruokaviraston tautitilastot ovat puutteelliset koskien vesihometautia. Tautinäytteitä ei useinkaan lähetetä vesihomeoireiden perusteella. Selkeästi toissijaisia vesihometartuntoja kirjataan satunnaisesti.





Tutkimushanke, Vaihe I

- Hankkeen tavoitteena on etsiä keinoja Suomen olosuhteissa esiintyvän vesihomeongelman ratkaisemiseen.
- Hankkeessa ovat mukana Suomen Kalankasvattajaliitto ry (hankevastaava), Jyväskylän Yliopisto, Åbo Akademi, Luonnonvarakeskus LUKE ja Evira.
- Rahoitusta on haettu EMKR:stä (Suomen Kalankasvattajaliitto ry). Ensimmäisessä vaiheessa selvitys ongelman esiintymisestä eri laitoksilla, eri kalalajeissa, eri ikäkausina ja erilaisissa kasvuoloissa (LUKE ja Evira).
- Alustavien selvitysten jälkeen osalla laitoksista tarkemmin hoitokäytäntöjen erot ongelmallisilla ja toisaalta ongelmattomilla laitoksilla (LUKE ja Evira).
- Laitoksilla esiintyvät vesihomelajit ja niiden kantojen selvitykset (Åbo Akademi). Tavoite saada selvitystyö valmiiksi 2018
- Yhteistyö kalankasvattajien kanssa on onnistumisen edellytys.

Tutkimushanke, Vaihe II
- Tutkimuksen suuntautuminen ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella
- Mahdollisten oireyhtymän takana olevien bakteeritartuntojen selvittäminen, mm. kehittämällä molekyylibiologisia menetelmiä (Jyväskylän Yliopisto ja Evira)
- Mahdollisten tuntemattomien virustartuntojen selvitys
- Löytyvien vesihomekantojen taudinaiheutuskyvyn tutkiminen
- Erilaiset kalojen hoitoon liittyvät suositukset


Lähde ja lisää aiheesta:
Vesihome_tutkimuksen keinoin ongelman kimppuun.pdf