Vesihomeprojekti
Ruokaviraston, Jyväskylän Yliopiston ja Åbo Akademin projektissa tutkittiin bakteerien merkitystä vesihomeen esiintymisessä ja vesihomeen sekä bakteerien PCR tunnistusmenetelmiä.

Mitä on vesihome?
Vesihome on ”sieni”(tyyppinen) tartunta kalojen ihossa. Erilaiset ”sieni”lajit voivat aiheuttaa samantyyppiset oireet kalojen ihossa:

• Achlya
• Aphanomyces
• Leptolegnia
• Pythium
• Phoma
• Phusarium
• Saprolegnia

Usein rihmamaista kasvustoa kalan ihossa, evissä, ja kiduksissa. Kaikki ”sieni”lajit lisääntyvät ja leviävät itiöiden avulla (myös seksuaalinen lisääntyminen).

Kuvia vesihomeinfektioista kaloilla:





Mitä on Saprolegnia?
Kyseessä on leväsieni (oomycetes). Saprolegniaa on monta eri lajia, noin 30 - 35 lajia. Noin 6-8 lajia aiheuttaa kaloissa infektion:

• Saprolegnia parasitica
• Saprolegnia diclina
• Saprolegnia ferax
• Saprolegnia australis
• Saprolegnia hypogyna
• Saprolegnia torulosa
• Saprolegnia salmonis (parasitica)

Kuvia Saprolegniasta:







Vesihomeprojektin tavoitteet, Åbo Akademi
Vesihometyyppiset oireet lisääntyneet kaloissa viime vuosina, sekä Suomessa että monessa muissa maissa.
Mikä on vesihometartunnan taudinaiheuttaja tai aiheuttajat? Onko eri kalalajeissa, mädissä ja ruskuaispussipoikasissa eri aiheuttajia/kantoja?

Projektissa tutkittiin eri kalalajeja ja kalan kehitysvaiheita:

Kalalajit:
- Kirjolohi, 12 näytettä
- Siika, 8 näytettä
- Lohi, + järvilohi, 5 näytettä
- Taimen, meri- ja järvi-, 8 näytettä
- Nieriä, 1 näyte

Mäti:
- Kirjolohi, 2 näytettä

Ruskuaispussipoikaset:
- Kirjolohi, 2 näytettä

Näytteitä kerättiin eri maanosista:
- Pohjois-Suomi (PS), 8 laitosta
- Itä-Suomi (IS), 9 laitosta
- Länsi-Suomi (LS), 2 laitosta
- Etelä-Suomi (ES), 1 laitos



Kirjolohen ruskuaispussipoikanen

Miten vesihome eristettiin?
Kaloista (mäti) otettiin näyte, joka viljeltiin agarlevyllä --> muodostui valkoinen rihmakasvu. Rihmat viljeltiin vedessä, missä muodostui itiöitä.






Kuvat: Lotta Landor

Tulokset
Yhteensä 163 vesihomekantaa, näistä 137 analysoitiin geneettisesti (6 geeniä). DNA tulokset osoittivat, että

• 90 % tutkituista kannoista oli Saprolegnia spp
• 72% tutkituista kannoista oli Saprolegnia parasitica

Kalat
Noin 85 % kaikista tutkituista, kaloista eristetyistä kannoista oli Saprolegnia parasitica. Muut kannat olivat:

• Saprolegnia australis (1)
• S. torulosa (1)
• S. diclina (2)
• Saprolegnia sp. (3)
• Phoma (4)
• Sieni (5)
  

Mäti ja ruskuaispussipoikaset
Mädistä (2 laitosta) eristettiin eniten Saprolegnia diclina, mutta myös muita Saprolegnia -lajeja, sekä sienet/leväsienet. Muutama S. diclina- kanta löydettiin myös kaloista (kirjolohi, järvitaimen). Ruskuaispussipoikasista (1 laitos) Saprolegnia parasitica, S. ferax, Saprolegnia sp. sekä sieni (Leptolegnia).




Saprolegnia parasitica
Löytyykö erilaisia geneettisiä kantoja ja onko dominoivia kantoja:

• Yksi dominoiva kantakomplexi/kloonikomplexi
• S. parasitica kannat ruskuaispussipoikasista muodostavat erillisen ryhmän (kantakomplexi/kloonikomplexi)

Jokainen ”pallo” (ST, Sequence Type) on erillinen genotyyppi. ”Pallojen” volyymi on suhteessa kantojen määrään. Viiva genotyyppien välillä tarkoittaa että genotyypit ovat ”lähisukuisia” (yksi poikkeama tutkitussa genomissa).

Saprolegnia parasitica, Kalaisännät
Ei todettu selvää isäntäjakaumaa, mutta

• ST2 & 4, dominoi siiassa (whitefish) ja lohessa (salmon)
• ST1 & 3, dominoi kirjolohessa (rainbow trout) ja järvitaimenessa (lake trout)

Saprolegnia parasitica, Maantieteellinen jakauma
Näytteet jaettu 4 (5) eri ryhmään riippuen mistä ne tulevat. Näytteiden selvää maantieteellistä jakaumaa ei todettu.

• ST1 & 3, dominoi Itä-Suomessa
• ST2 & 4, dominoi Pohjois-Suomessa

Johtopäätökset


Lähde ja lisää aiheesta:
Vesihometartunnat Suomen kalanviljelylaitoksissa.pdf