Vesihometutkimuksen tuloksia 2021
Johdanto
Yleistä vesihomeesta lohikaloilla ja saatuja tutkimustuloksia
Vesihome on yleisnimitys vesissä esiintyvistä sienen kaltaisista mikro-organismeista eli oomykeeteistä. Yleisin infektoituneista lohikaloista eristetty oomykeetti on Saprolegnia parasitica.
Saprolegnia sp. on opportunisti patogeeni, joka infektoi kalan yleensä kun sen immuniteetti on heikentynyt tai kala on muuten vaurioitunut --> Stressitilanteet kuten lämpötilan vaihdokset, sukukypsyys, käsittelyt, muut taudinaiheuttajat jne.
Vesihomeen on arvioitu aiheuttavan maailmanlaajuisesti 10 % tuotantotappioita lohikalanviljelyssä vuosittain. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa 59 % kalanviljelylaitoksista olivat kokeneet vesihomeesta olevan haittaa kalanviljelyssä.
Kalanviljelylaitosten vesihomeet
Saprolegnia parasitica- kannat suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla kuuluvat yhteen suureen kloonikompleksiin, joka voidaan jakaa neljään ala- kloonikompleksiin. Tulokset viittaavat siihen, että kaikkia klooniklomplekseja esiintyy ympäri Suomea --> samat S. parasitica -kannat levinneet koko Suomeen.
Myös vesihometautisista ruskuaispussipoikasista löytyi S. parasitica tartuntaa (6 ja 5), mutta nämä kannat olivat erilaisia verrattuna kaloista eristettyihin kantoihin. Altistuskokeissa ei saatu neljällä suomalaisella S. parasitica -kannalla (eristetty Vuoksen, Kemijoen ja Kymijoen vesistöalueilta) tilastollisesti merkitsevää infektiota taimenilla.

Suomen kalanviljelylaitosten S. parasitica genotyypin perusteella kehitettiin PCR-menetelmä, joka on
herkkä havaitsemaan yleisimmin esiintyvän ja eniten infektioita aiheuttavan vesihomeen DNA:n kalasta ja sen S. parasitica ympäristöstä (eli vedestä).
Verrattaessa kalanviljelylaitosten vesinäytteitä kahdella eri menetelmällä (kuva 2.), tulokset korreloivat ja Saprolegnia DNA määrät vastasivat Saprolegnia itiöiden määrää.

Vuonna 2021 on alkanut 1-vuotinen EMKR-hanke: ”Vesihomeen ajallinen esiintyminen ja estomenetelmien optimointi kalanviljelylaitoksilla” yhteistyössä Ruokaviraston, Luken, Savon Taimen Oy:n ja Voimalohi Oy:n kanssa.
Hankkeessa kerätään kalanviljelylaitoksilta kala- ja vesinäytteitä vuoden ympäri, ja määritetään PCR- menetelmällä S. parasitica vesihomeen määriä eri olosuhteissa -> tekijät jotka vaikuttavat vesihomeen esiintymiseen kalanviljelylaitoksilla.
Menetelmien kehittäminen S. parasitica vesihomeen käytännölliseen määrittämiseen kalanviljelylaitoksilta:
Vesihomeiden esiintyminen kalanviljelylaitoksilla: alustavia tuloksia
Meneillään olevissa tutkimuksissa on seurattu myös S. parasitica vesihomeen määriä vedessä kylvetysten aikana, kun kaloissa on todettu vesihome. Lisää tutkimusta ja toistoja tarvitaan varmistamaan kylvetysaineiden merkitys S.parasitica vesihomeen määrään allasvedessä ja kalassa. Tuloveden S. parasitica määrien vaikutus vesihomeen
puhkeamiseen kalanviljelylaitoksilla?

Monet tekijät vaikuttavat Saprolegnia vesihomeen esiintymiseen kalassa, usein nämä tekijät vaihtelevat laitoksittain,
jopa altaittain. Lisää tutkimusta tarvitaan ymmärtämään tarkemmin mitä nämä kaikki tekijät ovat ja millaisissa olosuhteissa niillä on vaikutusta vesihomeen puhkeamiseen.

Lähde ja lisää aiheesta:
Vesihomeselvitys_2018_hankkeen-loppuraportti_28.2.2019.pdf
Vesihometutkimuksen-tuloksia_Korkea-aho_2022.pdf
Vesihome on yleisnimitys vesissä esiintyvistä sienen kaltaisista mikro-organismeista eli oomykeeteistä. Yleisin infektoituneista lohikaloista eristetty oomykeetti on Saprolegnia parasitica.
Saprolegnia sp. on opportunisti patogeeni, joka infektoi kalan yleensä kun sen immuniteetti on heikentynyt tai kala on muuten vaurioitunut --> Stressitilanteet kuten lämpötilan vaihdokset, sukukypsyys, käsittelyt, muut taudinaiheuttajat jne.
Vesihomeen on arvioitu aiheuttavan maailmanlaajuisesti 10 % tuotantotappioita lohikalanviljelyssä vuosittain. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa 59 % kalanviljelylaitoksista olivat kokeneet vesihomeesta olevan haittaa kalanviljelyssä.

Saprolegnia parasitica- kannat suomalaisilla kalanviljelylaitoksilla kuuluvat yhteen suureen kloonikompleksiin, joka voidaan jakaa neljään ala- kloonikompleksiin. Tulokset viittaavat siihen, että kaikkia klooniklomplekseja esiintyy ympäri Suomea --> samat S. parasitica -kannat levinneet koko Suomeen.
Myös vesihometautisista ruskuaispussipoikasista löytyi S. parasitica tartuntaa (6 ja 5), mutta nämä kannat olivat erilaisia verrattuna kaloista eristettyihin kantoihin. Altistuskokeissa ei saatu neljällä suomalaisella S. parasitica -kannalla (eristetty Vuoksen, Kemijoen ja Kymijoen vesistöalueilta) tilastollisesti merkitsevää infektiota taimenilla.

Suomen kalanviljelylaitosten S. parasitica genotyypin perusteella kehitettiin PCR-menetelmä, joka on
herkkä havaitsemaan yleisimmin esiintyvän ja eniten infektioita aiheuttavan vesihomeen DNA:n kalasta ja sen S. parasitica ympäristöstä (eli vedestä).
Verrattaessa kalanviljelylaitosten vesinäytteitä kahdella eri menetelmällä (kuva 2.), tulokset korreloivat ja Saprolegnia DNA määrät vastasivat Saprolegnia itiöiden määrää.

Vuonna 2021 on alkanut 1-vuotinen EMKR-hanke: ”Vesihomeen ajallinen esiintyminen ja estomenetelmien optimointi kalanviljelylaitoksilla” yhteistyössä Ruokaviraston, Luken, Savon Taimen Oy:n ja Voimalohi Oy:n kanssa.
Hankkeessa kerätään kalanviljelylaitoksilta kala- ja vesinäytteitä vuoden ympäri, ja määritetään PCR- menetelmällä S. parasitica vesihomeen määriä eri olosuhteissa -> tekijät jotka vaikuttavat vesihomeen esiintymiseen kalanviljelylaitoksilla.
Menetelmien kehittäminen S. parasitica vesihomeen käytännölliseen määrittämiseen kalanviljelylaitoksilta:
- PCR:n optimointi
- Suodatusmenetelmien optimointi
Vesihomeiden esiintyminen kalanviljelylaitoksilla: alustavia tuloksia
Meneillään olevissa tutkimuksissa on seurattu myös S. parasitica vesihomeen määriä vedessä kylvetysten aikana, kun kaloissa on todettu vesihome. Lisää tutkimusta ja toistoja tarvitaan varmistamaan kylvetysaineiden merkitys S.parasitica vesihomeen määrään allasvedessä ja kalassa. Tuloveden S. parasitica määrien vaikutus vesihomeen
puhkeamiseen kalanviljelylaitoksilla?

Monet tekijät vaikuttavat Saprolegnia vesihomeen esiintymiseen kalassa, usein nämä tekijät vaihtelevat laitoksittain,
jopa altaittain. Lisää tutkimusta tarvitaan ymmärtämään tarkemmin mitä nämä kaikki tekijät ovat ja millaisissa olosuhteissa niillä on vaikutusta vesihomeen puhkeamiseen.

Lähde ja lisää aiheesta:
Vesihomeselvitys_2018_hankkeen-loppuraportti_28.2.2019.pdf
Vesihometutkimuksen-tuloksia_Korkea-aho_2022.pdf