1-2 vuotias lapsi oppii kävelemään keskimäärin vuodenikäisenä, osa jo alle 1-vuotiaana, osa lähempänä 1½-vuotispäiväänsä. Aluksi lapsi kävelee jalat harallaan tanakassa asennossa. Harjoittelu hioo taitoa, ja 1½-vuotias osaa usein jo kävellä varmasti, osa jopa takaperin.

Noin yhden ikävuoden paikkeilla siirrytään alkeellisten taitojen omaksumisen vaiheeseen, tämä vaihe kestää noin kaksivuotiaaseen saakka. Tässä vaiheessa lapsi oppii kontrolloimaan päätä, niskaansa ja vartaloaan ja oppii liikuttamaan itseään eri tavoin. Lisäksi lapsi oppii kurottelemaan, tarttumaan ja päästämään irti. Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää, että ensimmäisen vaiheen tarttumisheijaste ei ole jäänyt vallalle, vaan lapsi pystyy myös irrottamaan otteensa lelusta.

Lapsi hioo ensimmäisenä ikävuotenaan oppimiaan taitoja, sillä hän konttaa reippaammin, seisoo ilman tukea varmasti ja oppii pikkuhiljaa kävelemään tasapainoisesti. Kävellessä vauhti myös kiihtyy ja lapsi ottaa ensimmäisiä juoksuaskeleitaan noin 1,5 vuoden iässä.

Taitojen karttuessa innokas tutkimusmatkailija alkaa kiipeillä, juosta ja kurotella sekä heitellä ja rikkoakin esineitä. Kodin turvallisuuteen on hyvä kiinnittää uudella tavalla huomiota, kun lapsi alkaa ottaa ensimmäisiä huojuvia askeleitaan. Onko lapsen tasolla esim. teräviä kulmia? Liukuvien mattojen alle voi laittaa liukuesteet ja lapselle jalkaan jarrusukat. Rappusissa on hyvä olla portit ja parvekkeen ovessa tai matalalla olevissa ikkunoissa turvalukot. Lääkkeet, puhdistusaineet, alkoholi ja terävät esineet pitää laittaa lapsen ulottumattomiin.

2-vuotias lapsi juoksee jo paikasta toiseen, tosin juoksu on vielä kehittymätöntä ja kaatumisia sattuu usein. Käveleminen sujuu lapselta jo jouhevasti ja ilman keskittymistä, joten lapsi kantaa usein tavaroita paikasta toiseen. Lapsi kävelee portaita ylöspäin tasatahtisesti tuen kanssa, samoin alaspäin. Lapsi voi jo harjoitella potkupyöräilyä.

Lapsi haluaa usein opetella itse syömistä ja juomista. 1½-vuotias voi olla jo melko taitava viemään ruokaa lusikalla suuhun ja juomaan kupista, mutta vahinkoja sattuu. Vanhemmalta vaaditaan nyt sotkun sietokykyä. Huomionarvoisempaa on se yksi lusikallinen suussa kuin kolme lattialla.

Lapsi alkaa harjoitella myös riisumista. Sukat on usein helppo ensimmäinen riisuttava. Vähitellen alkaa onnistua myös vaatteiden pukeminen. Lapsi on valtavan innoissaan kaikista uusista taidoistaan ja tarvitsee aikaa ja mahdollisuuksia niiden harjoittelemiseen sekä vanhemman kiitosta ja ihastelua. Lapsella ei ole vielä ajantajua siten kuin aikuisella, ja minä itte -pukija voi kiireessä koetella kärsivällisyyttä.

Lapsen sorminäppäryys ja silmän ja käden yhteistyö kehittyvät. Lapselta onnistuu jo muutaman palikan kokoaminen torniksi. 1½-vuotias laittaa paloja muotolaatikkoon ja osaa kääntää kirjan sivuja.

Kaikki lapset kehittyvät omassa tahdissaan, kehitys riippuu niin perintötekijöistä, kuin lapsen ympäristöstäkin. Kuitenkin mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä pienempiä noiden kehitysvaiheiden välisten erojen tulisi olla. Esimerkiksi kuukauden viive motorisessa kehityksessä 2kk ikäisellä lapsella on jo melko suuri, mutta 5v lapsella kuukauden viive ei merkitse mitään. Motorisen kehityksen erot ja viiveet tulee siis osata suhteuttaa lapsen ikään ja kehityksen aiempaan tahtiin, tämän osaa parhaiten tehdä lasten kehitykseen perehtynyt fysioterapeutti.

Parhaiten voit tukea lapsesi motorista kehitystä antamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman monipuolisesti, vauhdikkaasti ja luovasti. Lapselle tulee taata turvallinen ympäristö harjoitella erilaisia taitoja ja temppuja, mutta kaatumisetkin kuuluvat asiaan. Me aikuiset voimme omalta osastamme edistää lapsen motorista kehitystä kannustaen ja motivoiden lasta liikkumaan.

3-vuotiaasta kouluikään perustaidot vahvistuvat ja lapsi oppii yhdistelemään niitä. Taitojen karttuessa lapsi pystyy esimerkiksi juoksemaan ja heittämään yhtä aikaa.
3-vuotiaalla kävely ja juoksu alkavat olla jo varsin varmoja ja hän harjoittelee entistä enemmän kiipeilemistä sekä muita liikunnallisia perustaitoja kuten kuperkeikkaa. Tässä iässä lapsen motoriset taidot alkavat olla kypsiä kolmipyöräisellä pyörällä polkemisen harjoitteluun. Tämän ikäinen on usein innokas ja reipas liikkuja ja haluaa tehdä ennätyksiä. Hän hallitsee liikkeitään aiempaa paremmin. Useimmat osaavat hypätä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran ja seistä hetkisen yhdellä jalalla. Jotkut lapset ovat erityisen innostuneita kävelemään varpaillaan. Hän pystyy jo kävellä etu- ja takaperin sekä sivuttain, sekä varpaillaan 2-3 askelta. Lapsi nousee portaat ylöspäin vuorotahtisesti, alaspäin tasatahtia. Lapsi seisoo yhdellä jalalla noin 1s ajan ja osaa hypätä yksittäisen tasajalkahypyn. Yhdellä jalalla lapsi voi myös jo osata hypähtää muutaman kerran. Lapsi osaa myös heittää pallon molemmilla käsillään ja ottaa ison pallon kiinni syliinsä. Lapsi potkaisee pysähtynyttä palloa voimakkaasti. Lapsi saattaa ajaa potkupyörää, kolmipyöräistä pyörää tai apupyörillä varustettua polkupyörää. Lapsi tarvitsee tilaa ja välineitä leikkeihinsä sekä sisällä että ulkona. Moni 3-vuotias pystyy jo riisumaan ja pukemaan itse helppoja vaatteita. Kengät voi vielä kuitenkin sujahtaa vääriin jalkoihin ja nauhoja on vaikea solmia. Sorminäppäryys kehittyy, ja lapsi on innokas tekemään asioita käsillään: askartelee, piirtelee, harjoittelee kiertämään korkkeja auki. Kuvat eivät vielä välttämättä aikuisen mielestä esitä mitään, mutta lapsella voi olla asiasta oma käsitys. Lapsi voi vielä vaihdella kynää oikeaan ja vasempaan käteen.

4-vuotias lapsi juoksee sujuvasti ja osaa jo kääntyä kulmissa. Lapsi kulkee portaat ylös ja alas reippaasti vuorotahtisesti. Lapsi kiipeilee puolapuilla sujuvasti ylös ja alas. Lapsi hyppii yhdellä jalalla noin 5 kertaa ja tasajalkahyppyjä onnistuu jo noin 10 peräkkäin. Lapsi oppii myös x-hypyt. Yhdellä jalalla seisominen onnistuu jo noin 5s ajan. Lapsi oppii potkaisemaan ja heittämään palloa sekä muita liikuntavälineiden käsittelytaitoja. Palloa lapsi heittää ja ottaa kiinni jo muutamia kertoja putkeen, pallo otetaan kiinni joko syliin tai käsiin. Myös liikkuvan pallon potkaisu alkaa luonnistua. Lapsi harjoittelee pyöräilyä apupyörien avulla tai ilman. Myös erilaisten liikunnallisten perustaitojen yhdistelyä harjoitellaan kuten vauhdista hyppäämistä. Lapsen sorminäppäryys kehittyy ja hän osaa esimerkiksi pujottaa helmiä lankaan.

Kaikki lapset kehittyvät omassa tahdissaan, kehitys riippuu niin perintötekijöistä, kuin lapsen ympäristöstäkin. Kuitenkin mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä pienempiä noiden kehitysvaiheiden välisten erojen tulisi olla. Esimerkiksi kuukauden viive motorisessa kehityksessä 2kk ikäisellä lapsella on jo melko suuri, mutta 5v lapsella kuukauden viive ei merkitse mitään. Motorisen kehityksen erot ja viiveet tulee siis osata suhteuttaa lapsen ikään ja kehityksen aiempaan tahtiin, tämän osaa parhaiten tehdä lasten kehitykseen perehtynyt fysioterapeutti.

Parhaiten voit tukea lapsesi motorista kehitystä antamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman monipuolisesti, vauhdikkaasti ja luovasti. Lapselle tulee taata turvallinen ympäristö harjoitella erilaisia taitoja ja temppuja, mutta kaatumisetkin kuuluvat asiaan. Mitä jos seuraavan kerran lapsen kiivetessä pöydälle tai puuhun et nostaisikaan häntä alas, vaan tarkkailisit pääseekö hän laskeutumaan itsenäisesti? Tai lapsen hyppiessä sohvalta lattialle et kieltäisikään puuhaa, vaan kannustaisit lasta hyppäämään vielä hiukan pidemmälle? Me aikuiset voimme omalta osastamme edistää lapsen motorista kehitystä kannustaen ja motivoiden lasta liikkumaan.

5–6-vuotias lapsi nauttii liikuntaleikeistä: kiipeilystä, juoksemisesta, mäenlaskusta, trampoliinilla hyppimisestä, keinumisesta ja potkulautailusta. Hän hallitsee liikkumistaan jo melko taitavasti, liikkeet ovat sulavia. Lapsi osaa myös yhdistellä eri liikkeitä aiempaa paremmin.

Useat lapset nauttivat tanssimisesta ja jumppaamisesta. Luova ilmaisu on monista ihanaa. Lapsi saattaa nauttia erityisesti saadessaan liikkua vapaasti musiikin tahdissa. Lapsi voi harjoitella apupyörillä varustetulla polkupyörällä ajamista, hiihtämistä ja luistelua.

Sorminäppäryys sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät. Lapsi osaa pitää kynää oikeassa otteessa eikä enää vaihda kynää kädestä toiseen kuten pienempänä. Hän nauttii yksityiskohtien piirtämisestä ja niiden löytämisestä muiden kuvista.

5-vuotias pitää usein käsillään tekemisestä: askartelusta, leikkaamisesta, piirtämisestä, helmien pujottamisesta lankaan, leipomisesta ja vaikkapa salaattitarpeiden pilkkomisesta. Maalaamispuuhiin kannattaa varata iso paperi ja tila: lapsi nauttii saadessaan vedellä maalia paperille ronskein vedoin.

5- vuotias touhukas kokeilija harjoittelee

• Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi yhdellä jalalla seisomista ja kierimistä, liikkumistaidoista juoksemista, kiipeilyä, hyppäämistä ja laukkaamista sekä käsittelytaidoista heittämistä, potkaisemista ja lyöntiä.

• lapsi kiipeilee sujuvasti leikkitelineissä ja puolapuissa sekä ylös, alas, että sivuille. Lapsi hyppää jo polvenkorkuisen esteen yli ja yhdellä jalalla hyppyjä onnistuu jo 10 peräkkäin. Kieriminen lattialla molempiin suuntiin onnistuu jo, samoin kuin kuperkeikka. X-hyppyjä menee jo 5 peräkkäin, hiihtohyppyjäkin jo muutama. Yhdellä jalalla lapsi seisoo jo 10s ajan, sama onnistuu molemmille puolille. Palloa lapsi heittää ja saa kiinni käsiinsä jo lähes 10 kertaa ja saa itsekin liikkuessaan potkaistuksia liikkuvaa palloa.

• Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua, kiipeilyä ja hyppimistä.
• Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi piirtämällä, pujottelemalla helmiä, leikkaamalla ja ruokailuvälineiden käytön harjoittelulla.
• 6-7 vuotias lapsi osaa jo pyöräillä ilman apupyöriä. Hyppääminen ja juokseminen sujuvoituvat, hiihtohyppyjä menee jo aikaisempaa enemmän. Lapsi oppii hyppäämään pituutta ja hyppää myös aiempaa korkeammalle. Kottikärrykävely on jo helppoa, samoin kuin kuperkeikat. Lapsi alkaa yhdistelemään liikkeitä sujuviksi kokonaisuuksiksi, lapsi esimerkiksi hyppää kesken juoksuvauhdin.

Kaikki lapset kehittyvät omassa tahdissaan, kehitys riippuu niin perintötekijöistä, kuin lapsen ympäristöstäkin. Kuitenkin mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä pienempiä noiden kehitysvaiheiden välisten erojen tulisi olla. Esimerkiksi kuukauden viive motorisessa kehityksessä 2kk ikäisellä lapsella on jo melko suuri, mutta 5v lapsella kuukauden viive ei merkitse mitään. Motorisen kehityksen erot ja viiveet tulee siis osata suhteuttaa lapsen ikään ja kehityksen aiempaan tahtiin, tämän osaa parhaiten tehdä lasten kehitykseen perehtynyt fysioterapeutti.

Parhaiten voit tukea lapsesi motorista kehitystä antamalla hänelle mahdollisuuksia liikkua mahdollisimman monipuolisesti, vauhdikkaasti ja luovasti. Lapselle tulee taata turvallinen ympäristö harjoitella erilaisia taitoja ja temppuja, mutta kaatumisetkin kuuluvat asiaan. Mitä jos seuraavan kerran lapsen kiivetessä pöydälle tai puuhun et nostaisikaan häntä alas, vaan tarkkailisit pääseekö hän laskeutumaan itsenäisesti? Tai lapsen hyppiessä sohvalta lattialle et kieltäisikään puuhaa, vaan kannustaisit lasta hyppäämään vielä hiukan pidemmälle? Me aikuiset voimme omalta osastamme edistää lapsen motorista kehitystä kannustaen ja motivoiden lasta liikkumaan.