Amiinit ja eetterit
Amiinit
Amiinit ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden rakenteessa on myös typpeä. Amiineiksi sanotaan niitä molekyylejä, joissa typpitomista lähtee vain yksinkertaisi sidoksia ja ainakin yksi hiiliketju. Myös muunlaisia typpiyhdisteitä on olemassa.
Amiinit nimetään niin, että typpiatomiin liittyneet hiiliketjut ajatellaan sivuketjuiksi. Sivuketjut luetellaan aakkosjärjestyksessä ja nimi päättyy -amiini. Jos samoja ketjuja on useampia, voidaan käyttää etuliitteitä di- tai tri-.
Esimerkiksi etyylimetyyliamiini
Amiineissa on myös poolisia sidoksia tekevä typpiatomi, mutta sidokset ovat vähemmän poolisia kuin esimerkiksi hapen tekemät. Typpeen kiinnittynyt vety voi kuitenkin tehdä vetysidoksia ja typpiatomi voi myös osallistua vetysidosten tekemiseen omalla vapaalla elektroniparillaan.
Amiinit nimetään niin, että typpiatomiin liittyneet hiiliketjut ajatellaan sivuketjuiksi. Sivuketjut luetellaan aakkosjärjestyksessä ja nimi päättyy -amiini. Jos samoja ketjuja on useampia, voidaan käyttää etuliitteitä di- tai tri-.
Esimerkiksi etyylimetyyliamiini
Amiineissa on myös poolisia sidoksia tekevä typpiatomi, mutta sidokset ovat vähemmän poolisia kuin esimerkiksi hapen tekemät. Typpeen kiinnittynyt vety voi kuitenkin tehdä vetysidoksia ja typpiatomi voi myös osallistua vetysidosten tekemiseen omalla vapaalla elektroniparillaan.
Piirrä nimen perusteella
Amiinissa typpiatomiin on liittynyt enintään kolme hiiliketjua. Piirrä paperille tai Marvin Sketchissä.
- Propyyliamiini
- Dietyyliamiini
- Trimetyyliamiini
Liitteet:
Eetterit
Eetterit muistuttavat rakenteeltaan amiineja, mutta happeen voi sitoutua vain kaksi hiiliketjua. Ne nimetään samalla tavalla. Jos hiiliketjuja on kaksi samanlaista voidaan käyttää etuliitettä di-.
Esimerkiksi dietyylieetteri.
Eettereissä on happiatomi, joka tekee poolisia sidoksia ja voisi tehdä vetysidoksia. Eetterien poolisuus ja hiiliketjujen pituus suhteessa pooliseen osuuteen johtaa kuitenkin siihen, että eetterimolekyylien välille muodostuu lähinnä dispersiovoimia. Eetterit muodostavat myös vetysidoksia veden kanssa melko heikosti, joten ne eivät sekoitu veteen kovin hyvin.
Esimerkiksi dietyylieetteri.
Eettereissä on happiatomi, joka tekee poolisia sidoksia ja voisi tehdä vetysidoksia. Eetterien poolisuus ja hiiliketjujen pituus suhteessa pooliseen osuuteen johtaa kuitenkin siihen, että eetterimolekyylien välille muodostuu lähinnä dispersiovoimia. Eetterit muodostavat myös vetysidoksia veden kanssa melko heikosti, joten ne eivät sekoitu veteen kovin hyvin.
Orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia
Kuvassa ovat dietyylieetteri, dietyyliamiini, 1-butanoli ja 2-butanoli. Yhdistä oikea kiehumispiste ja vesiliukoisuus kuhunkin molekyyliin.
Kiehumispisteet: 35 °C, 56 °C, 99°C, 118 °C
Vesiliukoisuudet (per 100 g vettä): 7 g, 8 g, 18 g kaikissa suhteissa
Yritä keksiä järkevät perustelut. Erityisesti vesiliukoisuuksista saattaa kuitenkin tulla yllättäviä tuloksia.
Tarkasta vastaukset liitetiedostosta.
Kiehumispisteet: 35 °C, 56 °C, 99°C, 118 °C
Vesiliukoisuudet (per 100 g vettä): 7 g, 8 g, 18 g kaikissa suhteissa
Yritä keksiä järkevät perustelut. Erityisesti vesiliukoisuuksista saattaa kuitenkin tulla yllättäviä tuloksia.
Tarkasta vastaukset liitetiedostosta.
