Happiyhdisteiden ominaisuuksia
Molekyylien väliset vuorovaikutukset I
Orgaanisten happiyhdisteiden rakenteissa on happiatomeita, jotka tekevät muiden atomien kanssa selvästi poolisia sidoksia. Erityisesti O-H -sidos hydroksyyliryhmässä ja karboksyyliryhmässä on erittäin poolinen.
Vastaa lomakkeessa, mitä molekyylien välisiä vuorovaikutuksia voi muodostua molekyylien välille.
Vastaa lomakkeessa, mitä molekyylien välisiä vuorovaikutuksia voi muodostua molekyylien välille.
Molekyylien väliset vuorovaikutukset II
Etenkin pienet happiyhdisteet muodostavat molekyylien välille dipoli-dipoli -sidoksia ja vetysidoksia. Näillä on iso vaikutus molekyylien sulamis- ja kiehumispisteisiin. Esimerkiksi propaani ja etanoli ovat likimain samankokoiset, joten dispersiovoimat niiden välillä ovat samansuuruiset. Propaanin kiehumispiste on kuitenki −42 °C ja etanolin +78 °C. Etanolimolekyylien väliset vetysidokset nostavat kiehumispistettä.
Vetysidoksien muodostaminen myös muuttaa aineiden vesiliukoisuuksia paljon. Poolittomat hiilivedyt eivät muodosta vetysidoksia veden kanssa. Karbonyyliyhdisteet voivat sitoutua veteen vetysidoksilla vaikka eivät tee niitä keskenään.
Tutki taulukkoa ja vastaa kysymyksiin lomakkeessa.
Vetysidoksien muodostaminen myös muuttaa aineiden vesiliukoisuuksia paljon. Poolittomat hiilivedyt eivät muodosta vetysidoksia veden kanssa. Karbonyyliyhdisteet voivat sitoutua veteen vetysidoksilla vaikka eivät tee niitä keskenään.
Tutki taulukkoa ja vastaa kysymyksiin lomakkeessa.